Hankeavustus osaamisen lisäämiseen jäte- ja vesihuollossa, maa- ja vesirakentamisessa, kaavoituksen alalla ja teollisessa puurakentamisessa

Tämä haku on päättynyt.

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• lisätä puhtaan siirtymän osaamista maa- ja vesirakentamisen alalla työskenteleville
• vahvistaa puhtaan siirtymän ja erityisesti kiertotalousratkaisujen osaamista vesi- ja jätehuollossa työskenteleville
• edistää puhtaan siirtymän osaamista kaavoituksen alalla
• lisätä osaamista teollisen puurakentamisen kokonaisprosessissa (suunnittelu, teollinen esivalmistus ja työmaatoiminnot) ja rakennuttajaosaamisessa.

Valtionavustuksella järjestetään koulutusta ja muita osaamispalveluita, jotta erityisesti puhtaan siirtymän osaamistarpeisiin voidaan vastata paremmin. Näiden alojen ennakoituihin ja akuutteihin työvoiman saatavuushaasteisiin vastataan kouluttamalla pääasiassa alalla jo työskentelevää henkilöstöä.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut 
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa.

Päätökset pyritään tekemään 13.12.2024 mennessä.
 

Avustushausta järjestetään infotilaisuus tiistaina 19.11.2024 kello 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014) 
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Kysyntä puhtaan siirtymän osaamiselle kasvaa usealla toimialalla. Uusissa osaamistarpeissa korostuvat laaja ymmärrys kestävyysnäkökulmista sekä kyky tunnistaa markkinamahdollisuudet ja mukautua uusiin työtehtäviin innovaatioiden myötä. Uudet osaamistarpeet koskevat jo alalla työskenteleviä sekä niitä ammattilaisia, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin esimerkiksi vihreiden investointien myötä. 

Maa- ja vesirakennusala, vesi- ja jätehuolto sekä rakentaminen ja kaavoitus ovat yhdessä merkittävä kokonaisuus puhtaassa siirtymässä, jossa toimintaympäristön muutos ja uudet investoinnit vaativat uudenlaista osaamista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu panostukset maa- ja vesirakennusalaa koskeviin investointeihin, kuten tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun sekä raidehankkeiden edistämiseen. Nämä lisäävät osaavan työvoiman tarvetta toimialalla. Lisäksi geopoliittinen epävarmuus, energian hinta ja puhdas siirtymä kasvattavat osaamistarpeita. Myös toimialan digitalisaatio, uudet teknologiat ja materiaalien kierrätysvaatimukset edelleen lisäävät uudenlaisia koulutustarpeita. 

Osaamisen lisääminen koskee jo alalla työskenteleviä, mutta uutta osaamista tarvitaan myös alalle siirtymiseen. Toimialalla on ollut pitkään haasteena osaavan työvoiman puute, kun samaan aikaan digitalisoituminen ja vihreä siirtymä luovat alalle uusia osaamistarpeita. Erilaisilla alaa koskevilla puhtaan siirtymän lisä- ja täydennyskoulutuksilla voidaan vastata kasvavaan osaamistarpeeseen. 

Vesi- ja jätehuollon rooli puhtaassa siirtymässä ja kiertotalouden ratkaisuissa on keskeinen. Jätehuolto on toimialana merkittävässä muutoksessa. Resurssitehokkuuden haasteet asettavat vaatimuksia jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen ja muun jätteiden hyötykäytön tehostamiseksi. Samalla lisääntyvä jätteen energiahyödyntäminen muuttaa koko jätehuollon toimintakenttää. Lisäksi jätehuollon alalla on tapahtunut merkittävää uutta sääntelyä kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin kautta. Alan muutokset ovat nostaneet uusia osaamistarpeita puhtaan siirtymän mahdollistamiseksi. 

Vesihuoltoalalla on ollut työvoiman saatavuudessa haasteita, jotka osittain liittyvät osaamisen puutteisiin. Puhtaan siirtymän kannalta esimerkiksi jätevesien hallinta on tärkeä osa ympäristönsuojelua. Puhdas siirtymä voi tuoda myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia vesi- ja jätehuoltoalalla.  

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelun alalla on huolena suunnitteluresurssien riittävyys ja uudet osaamisvaatimukset. Tilanne johtuu muun muassa kaupungistumisen ja puhtaan siirtymän investointien tuomista suunnittelutarpeiden kasvusta, tehtävien monimutkaistumisesta sekä uudistuvista suunnittelumenetelmistä, kuten alan digitalisaatiosta. 

Alueidenkäytön suunnittelussa tulee korostumaan perinteisen kaavoituksen rinnalla alue- ja kaavatalouden sekä sosiaalisen kestävyyden työkalujen hallinta. Samoin luontokadon torjunta, ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä puhtaan siirtymän edellyttämät investoinnit lisäävät ja monipuolistavat alueidenkäytön suunnittelun kysyntää ja osaamistarpeita.

Teollisen mittaluokan puurakentamiseen kohdistuu kasvavaa kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hallitusohjelman mukaan puurakentamista lisätään erilaisilla kannustimilla sekä panostamalla alan koulutukseen. Rakennussektorilla tullaan jatkossa tarvitsemaan vahvaa teollisen puurakentamisen osaamista, jotta voidaan tukea teollisen puurakentamisen kasvua ja alan kehittymistä.

Teollisen puurakentamisen osaamistarpeet koskevat koko rakentamisen prosessia. Toimialalle ennakoidaan myös positiivisia kasvuodotuksia niin kotimaan markkinoiden kuin viennin osalta. Tämä edellyttää vahvaa teollisen puurakentamisen osaamista tukemaan alan kaupallista potentiaalia ja edistämään vientimahdollisuuksia.
 

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat erityisesti henkilöt, jotka pääasiallisesti jo työskentelevät edellä mainituilla aloilla. Lisäksi koulutukseen voivat osallistua myös henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään koulutusta koskevalla toimialalla.

Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työn ohessa. 

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia koulutussisältöjä:

Vesi- ja jätehuolto:

• vesi- ja jätehuollon yleinen ympäristö- ja kiertotalousosaaminen
• jätevesien hallinnan ja käsittelyn osaaminen
• jätevesien jatkojalostuksen osaaminen
• jätteiden kierrätykseen liittyvä osaaminen
• lainsäädäntöön ja kierrätysvaatimuksiin liittyvä osaaminen

Maa- ja vesirakentaminen:

• maa- ja vesirakentamisen yleinen ympäristö- ja kiertotalousosaaminen
• vesi- ja maa-alueiden ennallistamiseen liittyvä osaaminen
• tulvaosaaminen, sään ääri-ilmiöihin liittyvä osaaminen
• lainsäädäntöosaaminen
• uusiin teknologioihin ja alan digitalisaatioon liittyvä osaaminen

Kaavoitus:

• kaavoitusalan yleinen osaaminen
• kaavoitusalan digitalisaatio ja työkalut
• lainsäädäntö 
• puhdasta siirtymää tukeva kaavoitusosaaminen

Teollinen puurakentaminen:

• suunnitteluun ja teolliseen esivalmisteluun liittyvä osaaminen
• työmaaosaaminen
• rakennuttajaosaaminen
• kaupallistaminen ja innovaatio-osaaminen

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Avustuksella toteutettavan hankkeen tulee sisältää kohderyhmä ja opintojen toteutusmuoto huomioiden riittävissä määrin seuraavia toimia: 

• kohdennettu opiskelijahankinta
• uraohjaus ja urasuunnittelutaidot, oppimaan oppimisen taitojen ohjaus, oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki sekä mahdolliset muut ohjaustoimet 
• muut tukitoimet, kuten kieli- ja digitaidon tuki sekä työpaikalla tapahtuva opastus ja tuki. 

Myönnettävän avustuksen käyttöaika on 13.12.2024–31.3.2026.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.
 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa. Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, hakija voi ottaa yhteyttä avustuksen vastuuvalmistelijaan. 

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus tiistaina 17.11.2024 kello 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija: 

Krista Paavola, erityisasiantuntija

krista.paavola@jotpa.fi

puhelin +358 295 331 304.

Valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.   

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 40 % on aloittanut 1.10.2025 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 70 % avustussummasta ja toinen maksuerä 30 % avustussummasta.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.  

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan palvelukeskuksen rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin).

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.