Valtionavustus vankien perustaitovalmennukseen
Tämä haku on päättynyt.
Lue lisää päätöksistä
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- vahvistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevan vankiväestön perustaitoja,
- mahdollistaa vankiväestölle Opetushallituksen kehittämien Kansallisten perustaitojen osaamismerkkien suorittaminen,
- pilotoida vankiloissa perustaitovalmennuksen mallia ja
- tukea vankiväestön työllistymistä vapausrangaistuksen päättymisen jälkeen.
Perustaitojen vahvistamisen tavoitteena on parantaa kykyä sopeutua yhteiskuntaan, työllistyä ja viettää rikoksetonta elämää vapautumisen jälkeen.
Avustusta voivat hakea
- vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) määritellyt vapaan sivistystyön ylläpitäjät
Hakukelpoisia hakijoita kannustetaan hakemaan avustusta ja toteuttamaan perustaitovalmennuskokeilua ryhmittyminä. Toivomme hakijoilta yhteistä suunnittelua sekä yhteistyötä yhteishankkeiden muodossa ja soveltuvin osin eri vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen välillä.
Avustus myönnetään ja sitä voi käyttää perustaitovalmennuksen toteutukseen yksi tai useampi vapaan sivistystyön ylläpitäjä. Avustus myönnetään arviolta 3–6 toteutukselle. Yksi toteutus voi muodostua useamman eri vapaan sivistystyön oppilaitoksen yhteishankkeesta.
Perustaitovalmennuskokeilun osallistujiksi tavoitellaan yhteensä vähintään 300–400 vankia. Avustuksen hakijan tulee ottaa tarkasti huomioon hakutiedotteen liitteenä oleva taustamateriaali suunnitellessaan avustushakemusta, tavoiteltavaa opiskelijamäärää, opiskelijakohtaista hintaa ja avustuksen kokonaisbudjettia sekä perustaitovalmennuksen toteutusta.
Avustuspäätökset tehdään marraskuussa 2023 tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty. Tavoitteena on, että avustuksella toteutettava perustaitovalmennuskokeilu käynnistyy viimeistään kevätkaudella 2024.
Jotpa arvioi avustuksen käyttöä, perustaitovalmennuksen toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia sekä osaamismerkkien hyödyntämistä yhteistyössä Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Rikosseuraamuslaitoksen sekä erikseen nimettävän ulkoisen arvioijan kanssa.
HUOM! Tältä sivulta löydät tiivistelmän hakutiedotteesta. Lue kuitenkin huolella läpi koko pdf-muotoinen hakutiedote, jossa kuvataan tarkemmat ohjeet ja ehdot avustuksen hakemiselle.
Lue lisää
Lue huolella avustuksen ohjeet hakutiedotteesta:
Taustaa
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa toteuttaa vuosina 2023–2025 kokeilun, jonka tarkoituksena on vahvistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevan vankiväestön perustaitoja. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Perustaitovalmennuskokeilu rahoitetaan Jotpan valtionavustuksella. Perustaitovalmennuksen palveluntuottajina sekä avustuksen käyttäjinä toimivat vapaan sivistystyön ylläpitäjät yhteistyössä vankiloiden kanssa.
Suomen vankien koulutustaso on muuhun väestöön suhteutettuna huomattavan matala. Vangit ovat yhteiskunnassa kaikkein eniten monialaista tukea tarvitseva ryhmä. Noin joka kymmenenneltä vangilta puuttuu perusasteen koulutus. Ammatillisia valmiuksia antava tai ammatillisesti eriytynyt koulutus puuttuu jopa 70 prosentilta vangeista.
Heikot perustaidot ovat koulutukseen hakeutumisen ja opiskelun esteenä vankeusaikana ja sen päätyttyä. Ilman riittäviä perustaitoja on hyvin haastavaa hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista tai ammatillisia valmiuksia antava koulutus. Heikot perustaidot hankaloittavat kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistumista, palvelujärjestelmän hyödyntämistä ja arjessa toimimista korkean osaamisen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Opetushallituksen perustaitojen osaamismerkit
Opetushallitus eli OPH kehittää perustaitojen osaamismerkkejä. Kansalliset perustaitojen osaamismerkit (KAPOS-merkit) keskittyvät aikuisten työelämän perustaitoihin. Merkkien avulla voidaan tunnistaa, tunnustaa ja saada näkyväksi työelämässä tarvittavaa laaja-alaista ja yleistä osaamista. OPH määrittelee osaamismerkkien osaamisperusteisesti kuvatut osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.
Osaamismerkkien sisältö kattaa kuusi työelämän perustaitoa:
- oppimisen taidot
- numero- ja taloustaidot
- tekstitaidot
- kestävyysosaaminen
- digitaaliset taidot
- vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot
Jokainen teema-alue koostuu 4–8 merkistä, jotka keskittyvät johonkin melko pieneen osaamisalueeseen. Merkit eivät muodosta sisällöllistä jatkumoa.
Perustaitovalmennuskokeilun aikana valtionavustusta käyttävät vapaan sivistystyön ylläpitäjät hyödyntävät OPH:n perustaitojen osaamismerkkien arviointikriteerien soveltamista. Samalla vapaan sivistystyön ylläpitäjät tarjoavat perustaitovalmennuksen osallistujille mahdollisuuden osaamisensa tunnistamiseen ja merkkisuorituksiin.
Tavoitteet
Valmennus vahvistaa vankien osaamista
Perustaitovalmennuskokeilun tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen sekä laajemmin yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumista. Lisäksi tavoitteena on lisätä heikossa asemassa olevien mahdollisuuksia ja valmiuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen. Valmennus kohdistetaan niille vankeusrangaistustaan suorittaville,
- joilla on matala koulutus,
- joilla on puutteita joillakin perustaitojen osa-alueilla ja/tai
- jotka ovat jääneet muiden vankilan aktiivitoimenpiteiden ulkopuolelle.
Perustaitojen vahvistamisen tavoitteena on parantaa kykyä sopeutua yhteiskuntaan, työllistyä ja viettää rikoksetonta elämää vapautumisen jälkeen. Perustaitovalmennuksella rakennetaan pohjaa muun muassa ammatillisia valmiuksia antaville jatko-opinnoille.
Perustaitovalmennuksessa kehitetään
- sosiaalisia taitoja, oppimaan oppimista ja opiskelutaitoja,
- yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja päätöksenteon tuntemista,
- luku-, kirjoitus-, numero- ja digitaitoja sekä
- kykyä huolehtia omasta ja läheisten hyvinvoinnista.
Kokeilu tarjoaa tietoa yhteistyöstä
Kokeilun yhtenä tavoitteena on selvittää edellytyksiä, kuten valtionosuusrahoituksen (VOS) soveltuvuutta, tai mahdollisia esteitä vapaan sivistystyön ja vankiloiden pysyväisluonteiselle yhteistyölle. Nykyisellään ainoastaan Riihimäen vankilassa järjestetään pysyväisluonteisesti vapaan sivistystyön (VST) opintoja. Riihimäen konepajakoulun säätiön tarjoama tuki mahdollistaa rahoituspohjan vankilan ja Riihimäen kansalaisopiston jatkuvalle yhteistyölle. Muualla vapaan sivistystyön opintotarjonta on ollut katkonaista ja toteutunut pääosin erillisen hankerahoituksen turvin.
Perustaitovalmennuksen toimijat sekä toimijoiden rooli
Vapaan sivistystyön oppilaitos tai oppilaitokset ja vankila toteuttavat perustaitovalmennuksen yhteistyössä. Säädösperustan perustaitovalmennuksen järjestämiseen vapaan sivistystyön ja vankiloiden yhteistyönä muodostaa:
- vapaan sivistystyön luonne ja tehtävät ja
- vankeuslain säädökset.
Kokeiluun osallistuvilta avustuksen hakijoilta ja käyttäjiltä edellytetään kiinnostusta ja sitoutumista vankiloissa järjestettävän perustaitovalmennukseen ja tahtotilaa sen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Lisäksi hakijalta edellytetään kokemusta ja osaamista perustaitojen opetuksesta erilaisille kohderyhmille. Aiempi kokemus yhteistyöstä vankilan kanssa on etu, mutta sitä ei edellytetä. Valmennuksen voivat toteuttaa myös vapaan sivistystyön oppilaitokset yhteistyössä kokeneemman vankilayhteistyötä jo tehneen kumppanin ja lähialueen vankilan tai vankiloiden kanssa.
Kohderyhmä
Perustaitovalmennuksen kohderyhmää ovat vankeustuomiotaan suljetussa tai avolaitoksessa suorittavat henkilöt,
- joilla on matala koulutus (ISCED 0-2, eli heiltä puuttuu toisen asteen koulutus) ja/tai
- joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai
- jotka eivät itse aktiivisesti hakeudu opintoihin ja/tai
- joiden osallistuminen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ei ole mahdollista rangaistuksen keston ja/tai järjestämistavan vuoksi.
Puutteellinen kielitaito, suppea sanavarasto tai heikot vuorovaikutustaidot eivät saa olla opintojen esteenä. Opiskelijoiden kielelliset haasteet tulee huomioida kunkin tarpeiden mukaisesti. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perustaitovalmennukseen tulee sisällyttää tarpeen mukaan S2- tai R2-opetusta.
Perustaitovalmennuksen sisällöt
Avustuksen hakija laatii avustuksen hakemisen yhteydessä perustaitovalmennuksen toteutussuunnitelman. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä yhteistyökumppanina toimivan vankilan kanssa.
Suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat:
- toteutuksen arvioitu kesto ja suunniteltujen opintojen laajuus,
- toteutuksen aikataulu,
- opetussisällöt ja toteutusmalli,
- osaamisperusteisuuden toteutumisen kuvaus,
- opetustilat ja välineet,
- toiminnan käytännön organisoinnin kuvaus,
- selvitys siitä, miten opiskelijat ohjataan valmennukseen,
- kuvaus, miten toimintaa seurataan (palautelomake tms.),
- kuvaus nimettyjen vastuuhenkilöiden ja opettajien osaamisesta (CV:t),
- kuvaus aiemmasta yhteistyöstä vankilan kanssa,
- luonnos kohderyhmälle suunnatusta tiedotteesta ja
- suunnitelma osaamiskartoituksen ja osaamismerkkien suorittamisen toteutuksesta.
Perustaitovalmennus voidaan toteuttaa siten, että vankila ja oppilaitos valitsevat ja suunnittelevat kohderyhmää kiinnostavat kurssisisällöt. Kurssin sisällöstä ja aihealueesta riippumatta perustaitovalmennus nivotaan toteutukseen laatimalla osaamisperusteinen opetussuunnitelma. Opiskelijan lähtötaso ja yksilölliset tarpeet huomioiden valmennus kohdistuu laajasti perustaitojen eri osa-alueille. Avustusta hakevan oppilaitoksen tulee toteuttaa valmennus siten, että oppijoiden perustaitojen harjaantumista tuetaan tarvelähtöisesti. Riippumatta opetuksen sisällöstä valmennuksen tulee tavoitella perustaitojen kehittymistä eri osa-alueilla (esim. sosiaaliset taidot, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, vuorovaikutustaidot, yhteiskunnalliset taidot ja oppimaan oppimisen taidot).
Opetussisällöstä riippumatta koulutuksen tavoitteena on osaamisperusteinen, opiskelijan lähtötason huomioiva perustaitojen kehittäminen. Opetuksen lähtökohtana on osaamisen tunnistaminen ja opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus suoritteisiin OPH:n KAPOS-merkkien osa-alueilla (liite 1. ja osaamismerkkien tarkentuvat kuvaukset OPH:n kehittämistyön edetessä).
Oppilaitoksen tulee tarjota mahdollisuus perustaito-osaamismerkkien suorittamiseen osana opetuksen toteutusta mahdollisimman laajasti, mutta vähintään yhdellä osa-alueella. Oppilaitos arvioi merkkisuoritukset sitten, kun Opetushallituksen määräys osaamismerkeistä on julkaistu. Luonnoksessa (liite 1.) olevien osaamiskuvausten perusteella merkkejä ei voi suorittaa, sillä ne saattavat muuttua ennen määräyksen antamista.
Valmennuksen toteutustapa voi olla joustava, mutta toteutustavan valinnassa tulee huomioida kohderyhmän tarpeet ja vankilan muu toiminta. Valitun toteutusmallin on tarkoituksenmukaista noudattaa kokeiluun osallistuvan oppilaitoksen muun toiminnan organisointitapaa. Kokeilu auttaa arvioimaan mallien toteutuskelpoisuutta ja esim. VOS-rahoitusjärjestelmän soveltuvuutta ja voi siten edistää toiminnan jatkuvuutta kokeilujakson päätyttyä. Toimija voi kuitenkin valita myös muunlaisen toteutusmallin ja perustella valintaansa. Kokeilun puitteissa on mahdollista toteuttaa innovatiivisia toimintamalleja.
Perustaitojen osa-alueet .png (png, 147.26 Kb)Kokeilusuunnitelman taustakyselyssä kartoitetut perustaitojen osa-alueet Perustaitovalmennuskokeilun seuranta, arviointi ja roolit
Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on saada tietoa perustaitovalmennusten toteutuksesta. Arviointia tulee tehdä sekä järjestäjien (vankilan ja oppilaitoksen) että osallistujien näkökulmista. Arvioinnin tavoitteena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miten toteutuskelpoinen kokeilu oli vankilan ja VST-toimijoiden näkökulmasta?
- Mitä hyötyä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia valmennukseen osallistuminen tuottaa osallistujalle?
Kokeilun toteuttaja (oppilaitos) vastaa toteutuksen seurannasta ja sisäisestä arvioinnista. Oppilaitos ja vankilan henkilöstö sitoutuvat osallistumaan ulkoiseen arviointiin ja yhteiskehittämiseen muiden perustaitokokeilua toteuttavien tahojen kanssa.
Avustusta käyttävä oppilaitos:
- kerää palautetta valmennuksen sisällön, opetuksen ja muiden järjestelyjen toimivuudesta opiskelijoilta, opettajilta ja yhteistyökumppaneilta vankilassa (huomioitava anonymiteetti, palautteen kerääjä mahdollisuuksien mukaan muu kuin opettaja).
- arvioi perustaitomerkkien toimivuutta.
- sitoutuu viemään mahdolliset osaamismerkkisuoritteet KOSKI-tietovarantoon (kun järjestelmä ja lainsäädäntö sen mahdollistaa ja siihen velvoittaa).
- raportoi toteutuksen ja antaa palautetta Jotpalle.
- sitoutuu yhteistyöhön muiden toteuttajien, Jotpan, OPH:n, OKM:n, RISE:n ja ulkoisen arvioijan kanssa.
- sitoutuu vastaamaan kokeilun arviointin liiittyään noin 2 tunnin haastatteluun ja vastamaan arviointiin liittyvään kyselyyn.
- sitoutuu auttamaan Jotpaa ja ulkopuolista arvioijaa tarvittaessa arviointiin liittyvässä tiedonkeruussa, kuten kyselylomakkeiden jakamisessa ja keräämisessä haastateltavilta.
Perustaitovalmennuskokeilun rahoitus
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin.
Valtionavustusta ei voi käyttää liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Ohjeistus hyväksyttävistä kustannuksista löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta.
Lue lisää rahoituksesta hakutiedotteesta.
Avustuksen hakijat ja koulutuksesta raportointi
Avustuksen hakijat
Tätä valtionavustusta voivat hakea vapaan sivistystyön ylläpitäjät joko yksin tai yhteenliittyminä yhteishankkeena. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen ylläpitäjä, joka vastaa avustuksen allokoinnista osahakijoille. Kaikkien osahakijoiden tulee olla hakukelpoisia, eli kaikilla osahakijoille tulee olla vapaan sivistystyön ylläpitämislupa.
Koulutuksesta raportointi
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 2 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan ja opiskelijahankinnan toteutuksessa tulee käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä.
Avustuksella tuotettu materiaali ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Avustuksen puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
4. Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Haettava rahoitus, palautusehdot sekä rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025 Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä. Käyttöaikaan sisältyy perustaitovalmennuksen seurantaa ja arviointia myös valmennusten päättymisen jälkeen.
Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta, mutta omarahoitusosuuden käyttö on avustuksen hakijalle mahdollista. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 4 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:
- Mikäli osallistuvien opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)
Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Opiskelijamäärää seurataan Jotpan keräämän opiskelijatiedon, KOSKI-tietovarannon opinto-oikeus- ja suoritetiedon sekä avustuksen käyttäjän oman ilmoituksen perusteella.
Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion perusteella sekä laskennallisesti arvioimalla opiskelijakohtaista hintaa suhteessa haettuun kokonaissummaan ja palvelun toteutukseen.
Avustusta hakevan oppilaitoksen tulee huomioida ja hyödyntää tämän hakutiedotteen liitteenä oleva materiaali erityisesti haettavan avustuksen määrän sekä tavoiteltavan opiskelijamäärän osalta. Hyödyntäminen tullaan ottamaan avustushakemusten arvioinnissa huomioon.
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa.
Hakijan tulee tutustua valtionavustuksen yleisohjeeseen ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Hakemuksen arviointi
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Arviointiin osallistuu tarvittaessa Jotpan edustajien lisäksi OPH:n, OKM:n sekä RISE:n asiantuntijoita. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelmassa on huomioitu osaamiskartoitus ja KAPOS-merkkien osaamisen osoittaminen ja arviointi.
- Opintojen aikaisen ohjauksen ja arvioinnin suunnitelma on laadukas ja vankilan toimintaympäristöön sovellettavissa.
- Toteutuksessa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan tapoja yhdistää perustaitovalmennus muihin sisältöalueisiin.
- Suunnitelma toteutuksen seurannasta on laadukas.
- Suunnitelmassa esitetyn opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen ja kokemus vastaa valtionavustuksen tavoitteita.
- Hakemuksessa osoitetaan kokemus ja osaaminen perustaitovalmennuksesta.
- Toteutuksessa otetaan huomioon palveluun osallistuvien yhteiskuntaintegraatio.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden kanssa.
- Toteutussuunnitelmassa osoitetaan hakijan kiinnostusta, valmiuksia ja näkemystä perustaitovalmennuksen jatkototeutuksesta.
- Toteutussuunnitelman budjetti on kokonaistaloudellinen ja tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Toteutussuunnitelma osoittaa hakijan tai yhteishankkeen valmiutta toimia vankilaympäristössä sekä tiiviissä yhteistyössä vankilan kanssa.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset tehdään marraskuun 2023 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat perustaitovalmennuskokeilut käynnistyvät viimeistään kevätkaudella 2024.