Aikuiskoulutustuen poistuessa pitää olla riittävästi tarjolla työn ohessa suoritettavaa koulutusta

On ilahduttavaa, että hallitusohjelmassa nähdään osaajapula ja jatkuva oppiminen eri politiikan lohkoja koskevana, yhteisenä kysymyksenä. 

Jatkuva oppiminen yhdistää työllisyyden ja osaamisen ja koskettaa valtaosaa suomalaisista, käytännössä kaikkia työikäisiä ja myös työiän ylittäneitä. Jatkuvan oppimiseen käyttävät varoja työnantajat, kansalaiset ja yhteiskunta. Hallitusohjelmasta on luettavissa monia linjauksia, jotka tähtäävät siihen, että jatkuvaan oppimiseen käytettäviä verovaroja kohdennetaan jatkossa nykyistä tarkemmin edistämään työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. Näiden toimeenpano ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.   

  
Aikuiskoulutustuen poistuminen linjausten mukaisessa aikataulussa tulee tästä syystä olemaan iso haaste. Aikuiskoulutustuella on korvattu päätoimisesta tai työn ohessa tapahtuvasta opiskelusta aiheutuvaa tulonmenetystä vuosittain jopa 30 000 osallistujalle.  Aikuiskoulutustuen loppumisen jälkeen näiden henkilöiden tulisi opiskella nykyistä enemmän työn ohessa.  Osaamisen kehittämisen tarve ei vähene, mutta sen hankkimisen tavat muuttuvat. Tämä merkitsee sitä, että tarvitaan merkittävä määrä lyhyitä, pieninä palasina ja työn ohessa suoritettavia opintoja heti syksystä 2024 lukien.  Hallitusohjelmassa on toimia, jotka tulevat kannustamaan korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia lyhyiden koulutusten järjestämiseen, mutta ne edellyttävät lainsäädännön muutoksia eivätkä siten millään pysty lisäämään tällaista tarjontaa riittävän nopeasti.  Ajattelen, että Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on hyvät edellytykset olla tässä nopealiikkeinen toimija. 

Hallitusohjelmassa linjataan, että  yhteiskunnassa jo oleva osaamispotentiaali pitää hyödyntää täysmääräisesti. Kohderyhminä mainitaan piilotyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset, paluumuuttajat ja eläkeläiset. On tosiaan selvää, että 100 000 lisätyöllisen tavoite edellyttää työllisten saamista myös työvoiman ulkopuolelta. Mikä osaamispotentiaalin hyödyntämistä sitten tällä hetkellä estää? Voi olla, että henkilöllä ei esimerkiksi ole tarvittavaa digiosaamista tai suomen tai ruotsin kielen taito voi olla heikko. Kynnys voi olla ylitettävissä hyvinkin pienellä osaamisen vahvistamisella.  Kohderyhmät pitää ensin tavoittaa ja niiden tarpeet tunnistaa. Tämän jälkeen vielä on pystyttävä rakentamaan kohtuullisen mittaisia ja tarkkaan räätälöityjä osaamispaketteja.  Tarvitaan siis kohdennettuja, hyvin suunnattuja ja mitoitettuja toimia. Tällaisiin Jotpalla on toimintamallit ja asiantuntemusta.  Resursseja onkin lähivuosina syytä kohdentaa vahvasti myös työvoiman ulkopuolisiin, tukemaan työllisten määrän lisäämistä.