Jotpan opiskelijatarinoita: Fatou ja Natalia
Jotpan opiskelijatarinoita
Tämä tarina on osa somekampanjaamme, jolla pyrimme tuomaan opiskelijoiden ääntä kuuluviin. Julkaisemme Jotpa opiskelijatarinat omilla LinkedIn ja Facebook -sivuillamme. Käytämme postauksissa tunnistetta #opiskelijatarinoita.
Fatoun tarina
Fatou tuli Suomeen kaksi vuotta sitten. Aiempi työ sihteerinä vaihtui hoiva-avustajan koulutukseen, sillä Fatoulla on vahva halu auttaa muita ihmisiä, erityisesti vanhuksia. Vuoden kestäneen koulutuksen aikana hän oppi uuden ammatin ja sai myös lisää työkokemusta.
Opiskelu hoiva-avustajaksi on ollut antoisaa ja luennoilla on oppinut paljon esimerkiksi ikääntyneiden hoidosta ja osallisuuden edistämisestä.
Fatou oli työharjoittelussa sekä päiväkodissa, että hoivakodissa, jossa hän hoiti muistisairaita henkilöitä. Työssä oli hyvin tärkeää olla kärsivällinen ja pitkäjänteinen, sillä potilaiden vointi ja mielialat saattoivat vaihdella päivittäin. Työharjoittelujen aikana sai hyvän kuvan hoiva-avustajan työstä ja myös alan työkokemusta.
”Hoiva-avustajan työ vaatii oikeaa asennetta. Siinä auttaa, kun on valmis antamaan itsestään paljon ja on oltava myös pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Koska asiakastilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia eri päivinä ja vaatia asiakkaan lähellä olemista, on työssä oltava myös rohkea, ammattimainen ja hienotunteinen.”
Natalian tarina
Natalia tuli Suomeen parisen vuotta sitten ja haki opiskelemaan hoiva-avustajaksi, koska hän haluaa auttaa ihmisiä. Hän korostaakin, että hoiva-avustajalla pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot ja työhön sopiva luonteenlaatu. Hoiva-avustajan koulutus valmistaa hyvin jatko-opintoihin lähihoitajaksi, johon Natalialla onkin jo jatkokoulutuspaikka.
Natalia oli työharjoittelussa ryhmäkodissa, jossa hän hoiti vaikeasti kehitysvammaisia henkilöitä. Työssä oli tärkeää olla läsnä ja huomioida asiakkaiden tarpeita katsomalla, kuuntelemalla ja koskettamalla, sillä he eivät välttämättä pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla.
”Hoiva-avustajan työssä ollaan hyvin lähellä asiakasta, konkreettisesti iholla. On tärkeää myös osata oikeat asennot, joilla voi turvallisesti nostaa ja siirtää asiakasta. Näitä olemme muun muassa oppineet koulutuksessa”, hän kertoo.
”Hoiva-avustajan opinnoissa parasta on ollut ihana omaopettaja, joka puhuu selkosuomea. Opintojen aikana olen saanut paljon tietoa ja osaamista, jota olen voinut hyödyntää työssäni.”
Fatou ja Natalia opiskelivat Suomen Diakoniaopiston järjestämässä työvoimakoulutuksessa, johon tukea tarjosi Jotpan lisärahoitus Tukea S2-hoiva-avustajaopiskelijoille Helsinkiin. Koulutus rahoitetaan Hoiva-avustajien koulutus 1/2023 -valtionavustuksellamme.
Tarinat ja henkilöiden valokuvat on julkaistu alun perin Suomen Diakoniaopiston verkkosivuilla:
Fatou oppi hoiva-avustajan koulutuksen aikana kieltä ja sai uuden ammatin (sdo.fi)
Natalia opiskeli hoiva-avustajaksi vuodessa (sdo.fi)
Jotpa julkaisee tarinat lyhennettyinä Suomen Diakoniaopiston luvalla.