Unicus: Rekrytointiprosessi ja valmennus varmistavat osaamisen saamisen esiin

Konsulttiyritys Unicus työllistää autismikirjon ihmisiä it-alan tehtäviin. Sen asiakkaina ovat muun muassa Stora Enso, Visma ja Helsingin kaupunki. Autismikirjo ei ole oppimisvaikeus, mutta joillakin ihmisillä autismikirjoon voi liittyä myös oppimisvaikeus.

Unicusin konsulttipäällikkö Salka Salkoharjun mukaan autismikirjon ihmisten työllistyminen on vaikeaa. Suomea koskevia työllisyyslukuja ei ole olemassa, mutta WHO:n tutkimuksen mukaan 80 prosenttia autismikirjolla olevista jää työttömiksi. Näin siitä huolimatta, että heillä olisi hyvä koulutus ja vahvaa osaamista.

Salkoharjun mukaan moni autismikirjolla oleva loistaa it-alan työtehtävissä.

- Työllistymiseen liittyvät ongelmat ovat syvällä rakenteissa, esimerkiksi rekrytointikäytännöissä ja asenteissa. Tiedän monta esimerkkiä, joissa korkeasti koulutettu osaaja ei pääse eteenpäin työhaastattelusta, koska se, ettei katso silmiin tulkitaan ylimielisyydeksi ja epäsosiaalisuudeksi.

Vaikka Salkoharjua ilahduttaa, että neurodiversiteetistä eli ajattelu- ja toimintatapojen eroista puhutaan nykyisin aiempaa enemmän, vielä tarvittaisiin paljon enemmän konkreettista toimintaa moninaisuuden huomioonottamisessa työpaikoilla.

Unicusin kautta työllistyvillä konsulteilla on it-alan osaamista ja koulutus, ja he kaikki ovat ennen Unicusia olleet työttöminä. Jokainen Unicusin konsulteista on aluksi 6 kuukauden mittaisessa työkokeilussa, jonka jälkeen he jatkavat asiakasprojekteissa, jos sopiva projekti löytyy.

Salkoharjun mukaan Unicusille hakevia yhdistää vaatimattomuus ja rehellisyys.

- Olen tehnyt rekrytointia muissakin yrityksissä enkä halua yleistää.
Tuntumani kuitenkin on, että Unicusin työntekijät sanovat todella rehellisesti mitä osaavat, mitä eivät osaa ja ovat aika vaatimattomia. Kukaan ei liioittele osaamistaan.

Tämä voi joissain tilanteissa jättää osaamisen piiloon.

- Jos autismikirjon työnhakijalta kysyy, onko tämä hyvä jossain asiassa, hän saattaa vastata, ettei ole, jos hän tietää toisen, joka on häntä parempi. Siksi kannattaisi aina kysyä osaamisesta mahdollisimman konkreettisesti.

Unicusissa koko rekrytointiprosessi on yksilöity, sen mahdollistaa yrityksen pieni koko ja yhteiskunnallinen tavoite autismikirjon ihmisten työllistämisestä. Työnhakuvaiheessa jokaiselle hakijalle pidetään 4-6 haastattelua, joita kutsutaan tapaamisiksi.

- Haemme potentiaalia ja luotamme siihen, että ensivaikutelma ei aina ole koko totuus, vaan ihmiseen pitää tutustua paremmin. Etsimme
henkilön kiinnostuksenkohteita, juttelemme siitä, mitä hän haluaa tehdä, mikä kuormittaa ja millainen kommunikaatiotapa hänelle sopii.

Unicusilla on kerralla 3 työkokeilijaa, joita Salkoharju tapaa kolme kertaa viikossa. Toimistolla jokainen työkokeilija käy vähintään kerran viikossa.
Työkokeilu on jaettu viikoittaisiin teemoihin.

- Alussa lähdemme perusasioista, kuten oman työskentelytavan hahmottamisesta, tauoista, liikunnan, ravinnon ja arkirutiinien merkityksestä.

Seuraavina viikkoina työkokeilijat suorittavat tietojärjestelmien testaukseen liittyvän ISTQB-sertifikaatin, jonka opiskelu on jaettu selkeisiin osiin eri päiville ja viikoille. Sertifikaatin suorittamisen jälkeen on palautumisviikko, jonka jälkeen jatkuu Selenium -testauskokonaisuuden opiskelu. Näiden jälkeen jokainen voi valita oman sertifikaatin, jota alkaa suorittaa.

Jos konsultti jatkaa asiakasprojektissa, asiakkaan päässä hänellä on oma kontaktihenkilö. Unicus käy säännöllisesti keskustelun konsultin ja yhteyshenkilön kanssa yhdessä sekä konsultin kanssa yksin. Näissä keskusteluissa käydään läpi, kuinka työt ovat sujuneet ja ratkotaan mahdollisia pulmia.

- Monesti asiat selviävät helposti, kun niihin päästään nopeasti kiinni. Kerran konsultti sai uuden työtehtävän eikä se edistynyt toivotusti. Kun juttelimme asiasta, selvisi, ettei osaamisessa tai työtehtävässä ollut ongelmia vaan tehtävänannossa. Konsultti toivoi saavansa ohjeet todella selkeinä ja lyhyinä. Kun ohjeistusten antamista muutettiin, työ sujui hyvin.

Myös konsultin vastaanottavan tiimin kanssa käydään tarpeen mukaan keskustelu siitä, mitä autismikirjo on, miten se vaikuttaa työelämässä ja millaista tukea autismikirjon työntekijä voi tarvita.

- Asiakkailtamme on tullut palautetta, että ymmärrys, empatia ja työhyvinvointi on kasvanut kaikilla Unicusin konsulttien myötä. Työyhteisön diversiteetti kasvattaa tutkitusti hyvinvointia työpaikalla, Salkoharju sanoo.

• Neurokirjon ominaisuuksia ei voi sammuttaa, koska ne ovat
  synnynnäisiä. Ei voi esimerkiksi vain sanoa, että yritä pärjätä kirkkaissa
  valoissa tai metelissä. Kukaan ei tahallaan tai pahuuttaan sano,
  ettei voi työskennellä vaikkapa avokonttorissa.
• Työpaikan hiljaiset sopimukset olisi hyvä tehdä näkyviksi ja
  ymmärrettäviksi sekä pohtia, ovatko ne kaikille ok.
• Jos joku on hiljainen eikä osallistu tiimipäiviin tai
  kahvipöytäkeskusteluihin, hän ei ole välinpitämätön, vaan
  vapaamuotoiset sosiaaliset tilanteet voivat olla hänelle liian raskaita.
• Toisista poikkeavat sosiaaliset taidot eivät voi olla syy siihen, ettei
  taitava osaaja työllisty. Epäammatillinen käytös ei tietenkään ole
  sallittua kenellekään.
• Toisen taitoja on tärkeä arvostaa. Muiden ei tarvitse olla hyvä
  samoissa asioissa kuin sinä itse eikä kannata olettaa, että toinen
  ajattelee samalla tavalla kuin sinä.

Artikkeli on julkaistu alunperin osana Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tuottamaa Jokaisen osaaminen näkyviin – Aikuisten oppimisen vaikeudet, kouluttautuminen ja työelämä -julkaisua.