Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen yksi päätehtävistä on rahoittaa työikäisille tarkoitettuja koulutuksia. Rahoitusmuotoja ovat
valtionavustukset ja
Valtionavustuksia voivat hakea korkeakoulut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön ylläpitäjät.
Hankintoihin ja kilpailutuksiin voivat osallistua muun muassa ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä mitkä tahansa yksityisoikeudelliset yhteisöt, mukaan lukien kuntien ja kuntayhtymien omistamat tytäryhtiöt.
Ensimmäiset valtionavustushaut avautuvat huhtikuussa 2022.
Lue lisää tietoa kevään 2022 valtionavustushauista täältä.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus rahoittaa sellaisia koulutuksia, joilla kehitetään alueen elinkeinoja ja parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta tietyllä alueella ja/tai alalla.
Palvelukeskus rahoittaa koulutuspalveluja pääsääntöisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Työttömät voivat osallistua koulutuksiin, mutta palvelukeskus ei rahoita työvoimakoulutusta eli palvelukeskus ei maksa toimeentuloa eikä korvaa koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Palvelukeskus voi edellyttää, että sen rahoittama koulutus ja siihen liittyvät tukitoimet soveltuvat luonteeltaan erityisesti tietylle kohderyhmälle.
Esimerkkejä kohderyhmistä:
vailla toisen asteen tutkintoa olevat
rakennemuutosaloilla työskentelevät
yksinyrittäjät
maahanmuuttajat.
Palvelukeskus voi rahoittaa esimerkiksi sellaisia koulutuksia, joiden avulla työntekijä ja työnantaja pystyvät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Tavoite on, että työntekijä pystyy osaamisensa kehittämisen avulla jatkamaan vakaalla työuralla, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat.
Palvelukeskuksen rahoittamilla koulutuksilla ja osaamispalveluilla voidaan vastata muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviin uusiin osaamistarpeisiin.
Koulutukset voivat olla erilaisia koulutussisältöjä yhdistäviä kokonaisuuksia, tutkinnon osia tai kokonaisuuksia, jotka eivät sijoitu tietylle koulutusasteelle tai -alalle. Koulutukset toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa koulutuksesta olisi mahdollista tehdä työn ohessa. Esimerkiksi digitaaliset koulutukset ja etäosallistuminen ovat mahdollisia.
