Kirjepostikokeilun ja hakevan toiminnan pilotin alustavia tuloksia on julkaistu väliraportissa

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) on julkaissut tänään alustavia tuloksia tutkimuskokonaisuudesta, jossa selvitetään, lisäävätkö koulutustiedon saaminen ja koulutukseen liittyvä ohjaus matalasti koulutettujen ihmisten hakeutumista koulutukseen.  

Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kaksi osiota, kirjepostikokeilu ja hakevan toiminnan pilotti. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja Työn ja talouden tutkimus LABORE ovat suunnitelleet koeasetelmat ja arvioivat niiden vaikutuksia koulutukseen osallistumiseen. Lisäksi Työterveyslaitos TTL on tehnyt laadullista arviointia hakevan toiminnan pilotissa.  

Tutkimuskokonaisuus käynnistettiin vuonna 2022. Nyt julkaistussa väliraportissa esitellään tutkimuskokonaisuuden alustavia tuloksia. Lopulliset rekisteriseurannan tulokset valmistuvat vuoden 2025 lopussa. Akateeminen tutkimus jatkuu vielä 2025 jälkeen. 

Tutkimuskokonaisuuden taustalla on aiempi tutkimustieto siitä, että matalasti koulutetut henkilöt (erityisesti perusasteen varassa olevat henkilöt) osallistuvat aikuiskoulutukseen korkeasti koulutettuja vähemmän. Matalasti koulutetut henkilöt kuitenkin voisivat hyötyä lisäkoulutuksesta enemmän kuin ne, jotka osallistuvat aikuiskoulutukseen aktiivisesti. 

Yksi mahdollinen syy matalasti koulutettujen alhaiseen osallistumisasteeseen on tiedon puute koulutuksen tuomista hyödyistä tai koulutusmahdollisuuksista. 

Tutkimuskokonaisuudessa etsittiin vastausta tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen: Voivatko päätöksen tekijät ja viranomaiset parantaa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen tarjoamalla heille kohdennettua tietoa? 

Jotpa käynnisti vuonna 2022 tutkimuksellisen kokeilutoiminnan, jotta kysymykseen voidaan löytää luotettavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. 

Tutkimus koostui kahdesta satunnaistetusta kokeesta. Kokeet tuottavat luotettavaa tietoa kahden kokeiltavaksi valitun toimenpiteen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.

Helmikuussa 2023 lähetettiin kirjeen 50 000:lle satunnaisesti valitulle työikäiselle henkilölle, joka oli suorittanut enintään perusasteen koulutuksen. Kirjeessä kerrottiin koulutuksen hyödyistä. Kirjeeseen koottiin keskeisimmät verkko-osoitteet, joista saa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja koulutukseen liittyvistä etuisuuksista. Osa henkilöistä sai saman viestin myös sähköpostilla.   

Tutkijat seurasivat rekisteriaineistojen avulla sitä, osallistuvatko kirjeen saaneet henkilöt koulutukseen enemmän kuin verrokkiryhmä eli vastaava ihmisryhmä, joka ei kirjettä saanut. Kirjepostikokeiluun liittyvää tutkimusta tekevät Etla ja Labore.   

Alustavien tulosten mukaan kirjepostikokeilulla ei ollut vaikutusta koulutukseen osallistumiseen rekisteriseurannan perusteella. Kirjeposti ei myöskään lisännyt opiskeluun liittyvää tiedonhakua.   

Tutkimuskokonaisuudesta vastaava projektipäällikkö Milma Arola Jotpasta pitää kirjepostikokeilun johtopäätöstä hyödyllisenä: 

“Vaikka vaikutusta koulutukseen osallistumiseen ei näytä olevan, kirjepostikokeilu kannatti tehdä. Näin saimme luotettavaa tietoa siitä, miten tällainen tiedon jakaminen vaikuttaa koulutukseen osallistumiseen. Yleisluonteinen kirje ei ole toimiva toimenpide, jos tavoitteena on aktivoida koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä”, Arola toteaa. 

Hakevan toiminnan pilotissa luotiin palvelumalli, jossa matalasti koulutettuja ihmisiä (enintään yleissivistävän koulutuksen suorittaneita) etsittiin pienistä 3–149 henkilöä työllistävistä toimipaikoista. Yhteensä 17 Jotpan kilpailuttamaa koulutus- ja valmennusalan palveluntuottajaa otti yhteyttä näihin toimipaikkoihin ja antoi koulutukseen liittyvää ohjausta asiasta kiinnostuneiden työpaikkojen henkilökunnalle. Ohjausta annettiin joko ryhmälle tai yhdelle ihmiselle. Kussakin ohjauksessa tuli olla vähintään yksi enintään yleissivistävän koulutuksen suorittanut ihminen.   

Tutkimusasetelmassa seurataan Suomessa sijaitsevia maantieteellisiä alueita, joista osassa on tarjottu palvelua ja osassa ei. Tämä mahdollistaa alueiden vertailun, joka perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin.  

Hakevan toiminnan pilotti on osoittanut, että matalasti koulutettuja voidaan tavoittaa koulutustiedon pariin työpaikoilta ja että pilotin kaltaista palvelua on mahdollista toteuttaa. Aluksi palveluntuottajilla oli vaikeuksia tavoittaa työnantajia ja tarjota palvelua työnantajalle houkuttelevalla tavalla. Luovien ratkaisujen ja palvelun mukauttamisen myötä palvelusta muodostui kuitenkin yhteinen onnistuminen. 

Marraskuussa 2024 ohjauksia on pidetty 1260 kappaletta, ja niihin on osallistunut 1600 sellaista ihmistä, joilla on enintään yleissivistävä koulutus. Ohjaukset olivat hyvin moninaisia: osa laajemmin koko henkilöstölle, osa yhdelle henkilölle, osa työpaikalla ja työajalla ja osa työpaikan ja työajan ulkopuolella, 

Työterveyslaitoksen tekemien tutkimushaastatteluiden mukaan tilaisuuksia järjestäneet palveluntuottajat pitivät hakevan toiminnan pilotin tavoitteita tärkeinä ja merkityksellisinä. 

Koulutusmahdollisuuksista kertoviin tilaisuuksiin osallistuneet henkilöt kokivat tilaisuudet niin ikään hyödyllisiksi. Tutkimustulosten mukaan työntekijät olivat samalla sekä tiedonjanoisia että varovaisia. Osallistujat kertoivat, että heillä heräsi uusia ajatuksia opiskelusta ja urasuunnittelusta.  

Tutkimushaastattelujen mukaan työnantajat näkivät palvelulla ja sen tavoitteilla olevan monia hyötyjä työntekijöille, mutta myös laajemmin työnantajille ja yhteiskunnalle. Työnantajat saivat tilaisuuksien myötä lisää ymmärrystä työntekijöidensä koulutustaustoista. Työnantajien ymmärrys koulutuksen nykykäytännöistä myös parani.  

Hakevan toiminnan rekisteriseuranta valmistuu vuonna 2025. Rekisteriseurannasta tullaan näkemään, onko pilotilla ollut vaikutusta koulutukseen osallistumiseen.  

 
”Hakevan toiminnan pilotti on ollut ainutlaatuinen valtakunnallinen ponnistus. Nämä alustavat laadulliset tulokset ovat ilahduttavia. Jään jännityksellä odottamaan, onko pilotilla vaikutusta koulutukseen osallistumiseen. Tutkittu tieto auttaa kohdentamaan rahoitusta viisaasti”, Arola kertoo. 

Kirjepostikokeilun ja hakevan toiminnan pilotin rekisteriseuranta jatkuu vuonna 2025. Jotpa julkaisee tutkimuskokonaisuuden loppuraportin vuoden 2025 loppuun mennessä. Akateeminen tutkimus jatkuu vielä vuoden 2025 jälkeen.

Tutkimuskokonaisuuden alustavia tuloksia esiteltiin Jotpan järjestämässä verkkotilaisuudessa perjantaina 22.11.2024. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Jotpan YouTube-kanavalla tilaisuuden jälkeen.