Kirjepostikokeilulla etsittiin vaikuttavia keinoja edistää koulutukseen osallistumista
Tekstin ovat kirjoittaneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen Työn ja talouden tutkimus LABOREsta.
Jotpan toteuttama kirjepostikokeilu oli kunnianhimoinen yritys tavoittaa koulutuksessa aliedustettuja aikuisia – erityisesti matalasti koulutettuja henkilöitä – suoraan heidän kotiinsa lähetetyn kirjeen avulla. Kokeilu ei kuitenkaan saavuttanut tavoiteltua vaikutusta: pelkkä kirje ei lisännyt koulutukseen hakeutumista. Silti kokeilu oli tärkeä ja hyödyllinen askel kohti vaikuttavampia koulutuksen edistämisen keinoja.
Miksi kokeilu toteutettiin?
Suomessa korkeasti koulutetut osallistuvat työuran aikana koulutukseen huomattavasti useammin kuin matalammin koulutetut. Tämä on haasteellista, sillä tutkimuksen mukaan juuri matalammin koulutetut hyötyisivät keskimäärin eniten lisäkoulutuksesta. Tiedämme kyselytutkimusten perusteella, että pelkän perusasteen suorittaneet henkilöt kokevat muita useammin, etteivät he tiedä tarpeeksi koulutusmahdollisuuksista tai mahdollisuuksistaan saada koulutusvalintoja koskevaa ohjausta.
Kirjepostikokeilun toteutus
Lähetimme helmikuussa 2023 kirjeen 50 000:lle satunnaisesti valitulle työikäiselle henkilölle, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Kirjeessä kerrottiin koulutuksen hyödyistä, ja siihen oli koottu keskeisimmät verkko-osoitteet, joista oli mahdollista saada tietoa koulutusmahdollisuuksista ja koulutukseen liittyvistä etuisuuksista. Osa henkilöistä sai saman viestin myös sähköpostilla.
Kokeilulla pyrittiin selvittämään, onko kyselytutkimuksissa esiin noussut puutteellinen tieto keskeinen este koulutukseen osallistumiselle. Tästä kysymyksestä on luontevaa lähteä liikkeelle, sillä kirjeen muodossa toimitettu informaatio on halpa tapa pyrkiä vähentämään eri koulutusryhmien välisiä eroja koulutusmahdollisuuksia koskevasta tiedosta.
Kirjepostikokeilun tulokset
Seurasimme Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla, osallistuvatko kirjeen saaneet henkilöt koulutukseen enemmän kuin verrokkiryhmään kuuluvat, eli samankaltaiset henkilöt, jotka eivät saaneet kirjettä. Väliraportin tulokset osoittivat, ettei kirjeen saaminen vaikuttanut todennäköisyyteen aloittaa uusia opintoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkimusta ei olisi kannattanut toteuttaa.
Tutkimustiedon kartuttaminen ja päätöksenteon tukeminen
Kokeilun avulla saatiin arvokasta tietoa siitä, miten yksisuuntainen tiedonvälitys vaikuttaa koulutukseen osallistumiseen. Tulokset osoittivat, ettei pelkkä kirje riitä aktivoimaan koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä. Tätä tietoa ei ollut olemassa ennen kokeilun toteuttamista. Saatujen tulosten valossa julkisia resursseja voidaan käyttää tulevaisuudessa tehokkaammin ja etsiä vaikuttavampia menetelmiä kohderyhmän tavoittamiseksi.
Johtopäätös
Kirjepostikokeilun toteuttaminen oli tärkeä askel kohti parempaa ymmärrystä siitä, mitkä menetelmät toimivat koulutukseen hakeutumisen edistämisessä – ja mitkä eivät. Vaikka yksittäinen kirje ei lisännyt koulutukseen osallistumista, kokeilu tuotti arvokasta tietoa, joka auttaa kehittämään tehokkaampia ja kohdennetumpia toimenpiteitä tulevaisuudessa. Tutkimustiedon kartuttaminen ja erilaisten lähestymistapojen kokeileminen ovat keskeisiä keinoja pyrittäessä vähentämään koulutuksen kasautumista ja edistämään jatkuvaa oppimista kaikissa väestöryhmissä.
