Uusia oivalluksia koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi - Oppeja hakevan toiminnan pilotista

Tekstin ovat kirjoittaneet Pinja Ryky (erityisasiantuntija), Mirkka Vuorento (tutkija) sekä Anu Järvensivu (tutkimuspäällikkö) Työterveyslaitokselta.

Työnantajat ja työntekijät eivät välttämättä tunne työn ohessa opiskelun mahdollisuuksia, joita tänä päivänä on. Tähän voidaan tarjota konkreettista tukea ja joustavuutta. Koulutukseen liittyvää viestintää on tarpeen kehittää, jotta terminologia ja käytettävä kieli ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa osana Jotpan Hakevan toiminnan pilotin tutkimuskokonaisuutta selvitettiin pilottiin eri rooleissa osallistuneiden kokemuksia. Hakevan toiminnan pilotissa 17 koulutusalan toimijaa tarjosi koulutusinfoja ja ohjausta erityisesti pienille työpaikoille. Pyrkimyksenä oli tavoittaa matalasti koulutettuja henkilöitä ja tarjota heille  ohjausta, joka tukisi heidän koulutukseen hakeutumistaan. Tutkimusta varten haastattelimme palveluntuottajia, työntekijöitä ja työnantajia. Pilotin myötä saatiin arvokasta tietoa niin toiminnan onnistumisista kuin haasteistakin.

Räätälöity koulutusohjaus selkeytti urasuunnitelmia ja vahvisti työnantajakuvaa

Haastattelujen perusteella pilotissa toteutetusta ohjauksesta hyötyivät niin työntekijät kuin työnantajatkin. Koetut hyödyt vaihtelivat sen mukaan, järjestettiinkö työpaikalla työpaikan tarpeisiin räätälöity koulutusinfo vai päädyttiinkö järjestämään yksilöntarpeista lähtevä henkilökohtainen ohjaus. Yleisesti ottaen infot ja ohjaukset  auttoivat selkeyttämään työntekijöiden ja työnantajien käsityksiä koulutustarpeista ja -mahdollisuuksista. Pilotin myötä työnantajien käsitys henkilöstönsä koulutustaustoista ja kouluttautumismahdollisuuksista parani. Työnantajat saivat myös tietoa mahdollisuuksista toteuttaa koulutuksia työn ohessa ja työssä oppimista hyödyntäen. Tällaiset mahdollisuudet olivat kiinnostavia myös pelkän yleissivistävän koulutuksen varassa olevien työntekijöiden kannalta.

Räätälöity lähestymistapa vastasi osallistujien tarpeisiin ja vahvisti työntekijöiden sitoutumista sekä positiivista kuvaa työnantajasta.

Kahdenkeskinen henkilökohtaistettu ohjaus osoittautui erityisen toimivaksi työntekijöiden näkökulmasta. Näissä kohtaamisissa oli mahdollista syventyä työntekijän tilanteeseen ja työurasuunnitelmiin ja antaa kohdennettuja vinkkejä. Henkilökohtainen ohjaus sopi erityisesti tilanteisiin, joissa yleissivistävän koulutuksensa hiljattain päättänyt työskenteli välivuoden aikana esimerkiksi kaupan alan töissä. Ohjaus oli erityisen tärkeää niille työntekijöille, jotka olisivat kaivanneet opinto-ohjausta myös koulun päättymisen jälkeen

Palveluntuottajat kokivat Jotpalta saamansa tuen erittäin tärkeäksi. Palveluntuottajien välinen vertaisoppiminen ja Jotpan tarjoama tuki auttoivat jakamaan tietoa, kehittämään uusia toimintamalleja ja löytämään ratkaisuja kohderyhmän tavoittamiseen liittyvien esteiden ylittämiseksi. Nämä oivallukset loivat pohjan toimintamalleille, joita soveltamalla voidaan jatkossakin edistää koulutukseen osallistumista.

Haasteiksi osoittautuivat viestintä, toteutuksen yksilöllisyys sekä osallistumisen resurssointi

Haastatteluissamme tuli esiin myös pilotin tärkeitä kehittämiskohteita. Palveluntuottajat kertoivat, että työnantajien tavoittaminen osoittautui hankalaksi, sillä oikean kontaktihenkilön löytäminen ja palvelun esittely kiireisessä yritysympäristössä vaativat paljon taitoa ja resursseja. Henkilökohtaisen yhteydenoton ajoittaminen oli myös palveluntuottajien mielestä haasteellista, sillä työpaikkojen kiireet vaikuttivat siihen, miten helposti työntekijät ja työnantajat pystyivät osallistumaan.

Erityisesti ryhmämuotoisissa infoissa oli vaikea vastata kaikkien osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Viestinnälliset haasteet, kuten koulutuksen ja hankkeen terminologian vaikeaselkoisuus, vaikeuttivat osaltaan pilotin sujuvuutta. Lisäksi henkilöstön osallistuminen infoihin työajalla aiheutti tuotannollisia haasteita pienillä työpaikoilla, joissa työntekijöiden läsnäolo on usein kriittistä.

Pilotista saatiin arvokkaita oppeja koulutukseen pääsyn kehittämiseksi

Kokonaisuudessaan pilotti palveli tarkoitustaan. Siitä rakentui Jotpan ja palveluntuottajien yhteinen oppimisprosessi.

Haastattelututkimuksen perusteella voidaan suositella toisaalta työntekijöiden henkilökohtaista ohjausta ja toisaalta työpaikkojen tarpeisiin räätälöityjä koulutusinfoja. Jatkossakin on tärkeää tiedottaa työnantajia koulutusmahdollisuuksista ja koulutuksen nykykäytännöistä, joissa työssä oppiminen on isossa roolissa. Samoin on keskeistä, että yleissivistävän koulutuksen varassa oleville on tarjolla ohjausta, mikäli halutaan kannustaa heitä opintojen pariin.  Molemmissa tapauksissa on  tärkeää, että ohjauksessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja haasteet.

Koulutukseen liittyvää viestintää on tarpeen kehittää, jotta terminologia ja käytettävä kieli ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Työnantajien osallistumisen helpottamiseksi voidaan tarjota konkreettista tukea ja joustavuutta, jotta yhteistyö koulutuksen edistämiseksi on mahdollisimman sujuvaa.

Näiden oivallusten pohjalta voidaan kehittää uusia toimintamalleja, jotka parantavat koulutukseen pääsyn mahdollisuuksia ja tukevat aikuiskoulutuspolitiikan kehitystä.  Pilotin tuloksia on mahdollista hyödyntää laajasti tulevaisuuden hankkeissa.