Vieraskynä: Työikäisten oppimisvaikeudet ovat yleisiä, mutta keinoja on saatavilla

Tekstin ovat kirjoittaneet Kuntoutussäätiön neuropsykologi, psykologian tohtori Johanna Nukari ja erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Johanna Korkeamäki sekä Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija, toimintaterapeutti Riikka Marttinen.

Työelämä muuttuu nopeasti ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Joka viidennellä työikäisellä on oppimisvaikeuksia tai muita oppimiseen liittyviä haasteita. Näitä ei kuitenkaan usein tunnisteta tai niistä ei puhuta työpaikalla.

Oppimisen vaikeuksiin on tarjolla monenlaisia keinoja, joita jokainen työpaikka voi ottaa käyttöönsä. Tuen tarjoaminen kannattaa työntekijän ja työnantajan sekä yhteiskunnan näkökulmasta, sillä riittävä ja oikeanlainen tuki auttaa työntekijöitä löytämään itselleen sopivat työtavat ja kehittämään oppimisvalmiuksiaan. Se myös voi vähentää uupumisen ja sairauslomien riskiä.
 

Mitä oppimisvaikeudet ovat?

Oppimisvaikeudet ovat kehityksellisiä tiedonkäsittelyn ongelmia, joiden pohja on aivojen synnynnäisesti erilaisessa tavassa käsitellä tietoa. Lukemisen ja matematiikan vaikeuksien lisäksi oppimisvaikeuksiksi kutsutaan yleensä myös muita kehityksellisiä tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka vaikuttavat oppimiseen, kuten kehityksellinen kielihäiriö tai hahmottamisen vaikeudet. Samoin keskittymisvaikeudet vaikuttavat oppimiseen. Iän myötä näiden haasteiden kanssa opitaan toimimaan eri tavoin, mutta ne voivat kuitenkin aiheuttaa haittaa vielä aikuisuudessa.

Työelämässä ei kuitenkaan ole vakiintuneita käytäntöjä oppimisvaikeuksien huomioimiseen, vaikka digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa niiden aiheuttama haitta on korostunut. Ilman riittävää tukea oppimisvaikeudet voivat lisätä riskiä syrjäytyä opinnoista ja työelämästä. (Aro ym. 2019; Livingston ym. 2018.) Toisaalta tiedetään, että oppimisvaikeuksia on mahdollista helpottaa monin tavoin vielä aikuisuudessa. Esimerkiksi lukivaikeuksien tukeminen näyttäisi olevan kustannustehokasta eli tukitoimet ovat suhteellisen edullisia verrattuna seurauksiin, joita tukematta jättäminen voi aiheuttaa (Moll ym. 2023).

Oppimisen haasteita voivat aiheuttaa muutkin asiat kuin kehitykselliset oppimisvaikeudet. Esimerkiksi erilaiset väliaikaiset tekijät, kuten motivaation puute, stressi, raskas elämäntilanne tai mielenterveyden ongelmat voivat vaikeuttaa oppimista hetkellisesti. Oppimisen ongelmia aiheuttavat lisäksi kielitaidon puute tai opiskelutaitojen vähäinen harjoittelu.
 

Tietämättömyys vaikeuttaa oppimisvaikeuksien tunnistamista työelämässä

Aikuisten oppimisen vaikeuksia luonnehtii niiden moninaisuus ja yksilöllisyys, sillä oppimisen vaikeudet ja työympäristöt vaihtelevat paljon aikuisuudessa. Työ ja työssä oppiminen tarjoavat monelle aikuiselle mielekkään tavan kehittää osaamistaan   ja hyödyntää omia vahvuuksiaan (esim. Korkeamäki 2021). Jotpan vuonna 2022 toteuttamassa kyselyssä oppimisvaikeuksia kokevat haluaisivat kouluttautua enemmän. Heillä tyytyväisyys omaan uraan oli muita vastaajia heikompaa, samoin arvio omasta työkyvystä. (Arola ja Hyry 2023.)

Vaikka oppimisvaikeuksien kohdalla työssä oppiminen koetaan monissa tilanteissa mielekkäänä, ei siihen ole juurikaan saatavilla tukea. Myöskään työterveyshuolto ei välttämättä aina tunnista oppimisvaikeuksien merkitystä työkyvyn tukemisen näkökulmasta.

Tutkimusten perusteella työelämä koetaan monesti kuormittavana eikä omista vaikeuksista ole helppoa kertoa työpaikalla. Kertomista vaikeuttavat esimerkiksi työelämän asenteet, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys aikuisten oppimisen vaikeuksista tai tietämättömyys omista vaikeuksista tai mahdollisista tukikeinoista. (de Beer ym. 2022.)

Omista vaikeuksista kertominen koetaan kuitenkin usein monin tavoin helpottavana. Esihenkilöiden ja työtovereiden tuella ja asenteilla on tutkimusten mukaan merkitystä osallisuuden kokemiseen ja erilaisten selviytymiskeinojen löytymiseen työelämässä. Teknologian hyödyntäminen ja työhön tehdyt muutokset auttavat työn sujumista. (Korkeamäki 2021; de Beer ym. 2022.)
 

Avointa keskustelua ja video-ohjeita – työpaikoilla voidaan tukea kaikkien oppimista

Oppimisvaikeuksien huomioiminen ei välttämättä vaadi merkittäviä resursseja tai suuria tekoja. Pienilläkin asioilla ja sallivalla ilmapiirillä on iso merkitys.  Oppimisvaikeuksien huomioiminen työelämässä voidaan tiivistää seuraaviin asioihin:

1. Luo turvallinen ilmapiiri avoimelle keskustelulle.
2. Kehitä työn tekemisen tapoja koko työyhteisössä.
3. Tarjoa tukea ja mahdollisuuksia oppimiseen ja työn sujumiseen.
4. Tunnista haasteiden ohella osaaminen ja vahvuudet.
5. Seuraa tehtyjä toimia ja vie toimintatavat pysyviksi käytännöiksi.

Ensimmäinen asia, mitä työpaikalla kannattaakin tehdä, on huolehtia siitä, että työyhteisössä vallitsee turvallinen ilmapiiri avoimelle keskustelulle. Silloin työntekijät uskaltavat tuoda esiin myös asioita, joissa kokevat haasteita, mikä on lähtökohta tuen saamiselle.

Oppimisvaikeuksia lievittävien toimien ei tarvitse tarkoittaa vain tietyille henkilöille kohdennettuja käytänteitä, vaan työn tekemisen tapoja kannattaa kehittää koko työyhteisössä. Esimerkiksi selkeästä ja napakasta viestinnästä, kuvia ja videoita hyödyntävistä monikanavaisista ohjeista ja eri työvaiheiden yhteisestä suunnittelusta hyötyvät todennäköisesti kaikki.

Tämän lisäksi on usein tarpeen tarjota tukea henkilökohtaisesti tekemällä esimerkiksi yksilöllisiä työjärjestelyjä. Tällaisia järjestelyitä voivat olla esimerkiksi töiden jakaminen työntekijöiden vahvuuksien mukaan, jolloin vaikkapa henkilö, jolla on lukivaikeus, tekee vähemmän kirjallisia töitä ja vastaavasti enemmän omia vahvuuksiaan hyödyntäviä tehtäviä.

Myös työnantajan tarjoamilla laitteilla ja ohjelmilla voidaan edistää ja sujuvoittaa tiedon käsittelyä. Älypuhelimella ja tietokoneella voi esimerkiksi sanella, kuunnella ja kääntää tekstiä. Tekoälyavusteiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi tarjoamalla älykkäitä muistutuksia, organisointiapua sekä tukea lukemiseen ja oikeinkirjoitukseen tai jopa automatisoimalla tiettyjä tehtäviä.

Yhtä tärkeää kuin haastavissa asioissa tukeminen on myös jokaisen työntekijän vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ja esiin nostaminen. Työpaikalla löydetyt hyvät toimintatavat kannattaa juurruttaa pysyviksi käytännöiksi ja seurata niiden toimivuutta jatkossakin sekä tarpeen mukaan ideoida uusia ratkaisuja.

Kun työyhteisössä osataan tunnistaa ja huomioida oppimisvaikeuksia, se lisää todennäköisesti myös työntekijöiden ymmärrystä moninaisuudesta sekä tuo keinoja toimia näissä tilanteissa.

Näiden asioiden huomioiminen työpaikoilla on merkittävä askel työnteon sujumisen edistämiseksi ja monimuotoisen työelämän vahvistamiseksi.
 

Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankki

Jotpa kehittää parhaillaan materiaalipankkia, johon kootaan työkaluja ja materiaalia oppimisen esteiden huomioimiseen ja työssä oppimisen tukemiseen. Syksyllä 2024 julkaistavan materiaalipankin sisältö on suunnattu erityisesti esihenkilöille, henkilöstöhallinnolle, viestinnälle ja työntekijöille, mutta sieltä löytyy hyödyllistä tietoa kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Materiaalipankista löytyy tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden kaltaisista pulmista, oppimisen tukemisen hyödyistä ja siitä, millaisilla keinoilla ja työkaluilla voidaan tukea ja sujuvoittaa oppimista ja työtä. Sisällöntuottajina ovat toimineet tämän blogitekstin kirjoittaneet Kuntoutussäätiön neuropsykologi, psykologian tohtori Johanna Nukari ja erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Johanna Korkeamäki sekä Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija, toimintaterapeutti Riikka Marttinen.

Materiaalipankin sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon, kehittämishankkeiden kokemuksiin sekä toimijoiden pitkään kokemukseen aikuisten oppimisvaikeuksien parissa työskentelystä.

Hanke toteutetaan Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tuella vuosina 2023–2024.

Lähteet:

Aro, T., Eklund, K., Eloranta, A.-K., Närhi, V., Korhonen, E., & Ahonen T. (2019). Associations between childhood learning disabilities and adult-age mental health problems, lack of education, and unemployment. Journal of Learning Disabilities, 52(1), 71–83.

Arola M., Hyry J. (2023) Kyselytutkimus: Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta 2023. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Helsinki.

De Beer, J., Heerkens, Y., Engels, J., & Van Der Klink, J. (2022). Factors relevant to work participation from the perspective of adults with developmental dyslexia: A systematic review of qualitative studies. BMC Public Health, 22(1), 1083.

Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa: Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6-17.

Livingston, E. M., Siegel, L. S., & Ribary, U. (2018). Developmental dyslexia: Emotional impact and consequences. Australian Journal of Learning Difficulties, 23(2), 107-135.

Moll, K., Georgii, B. J., Tunder, R., & Schulte‐Körne, G. (2023). Economic evaluation of dyslexia intervention. Dyslexia, 29(1), 4-21.