- Etusivu
- Rahoitamme
- Hankinnat
- Osaamispalvelu kotitalouksien kestäviin energiaratkaisuihin
Osaamispalvelu kotitalouksien kestäviin energiaratkaisuihin
Tämän hankinnan tarjouskausi on päättynyt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus hankkii lämpö-, vesi-, ilma-, sähkö- ja automaatioaloilla työskenteleville koulutusta. Koulutusten tarkoituksena on tukea kotitalouksien kestäviä energiaratkaisuja.
Hankittavan koulutuksen tavoitteena on
- lisätä aloilla työskentelevien osaamista kestävistä energiaratkaisuista,
- nopeuttaa siirtymää kotitalouksien (pientalot ja taloyhtiöt) kestäviin energiaratkaisuihin,
- luoda uusia liiketoimintamalleja kestävien energiaratkaisujen suunnittelu-, asennus- ja huoltopalveluihin liittyen sekä
- lisätä osaamista ja tietämystä uudistuvan rakentamislain ja muun alan sääntelyn vaikutuksista.
Hankinnan tausta
Hankinnan taustalla on energiatoimialan muutokset. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, energian varastointi, hajautuva energiatuotanto ja älykkäät energiaverkot muuttavat energia-alaa ja luovat työelämään uusia osaamistarpeita. Keskeisiä muutoksia ovat myös siirtymä fossiilisista energialähteistä kohti uusiutuvia energiamuotoja, kansallisen ja EU tasoisen sääntelyn kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Siirtymä fossiilisista energialähteistä kohti uusiutuvia
Energiatoimialalla siirrytään fossiilisten energialähteiden käytöstä kohti uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Uusiutuvien energiamuotojen taustalla on pienemmät ympäristövaikutukset ja hiilidioksidipäästöjen karsiminen.
Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on viime vuosina ohittanut muut energianlähteet energian kokonaiskulutuksessa. Vuonna 2021 uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvoi 13,4 prosenttia. Uusiutuvat energianlähteet kattoivat tuolloin jo 42,1 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.
Suomen ilmastolakiin on kirjattu vaatimus hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Samalla EU-tason sääntely liittyen energiaratkaisujen ekologiseen kestävyyteen liittyen kiristyy koko ajan. Nämä vaatimukset velvoittavat myös energiatoimialaa. Samalla Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian osuuden lisäämistä loppuenergiankulutuksesta.
Kansallisen ja EU sääntelyn kiristyminen
EU:n kaikkia toimialoja koskevan Fit for 55 -valmiuspaketin tavoitteena on, että EU:n alueen päästöt vähenevät vuoden 1990 tasosta vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Rakennusalaa paketista koskevat erityisesti energiatehokkuusdirektiivi sekä EU Renovation wave -ohjelma. EU Renovation wave -ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa energiaremonttien määrä vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä.
Osana EU:n energiatehokkuuskriteerin kansallista toimeenpanoa Suomessa on laadittu pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alun tasosta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä.
Korjausrakentamisen strategia linjaa keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta muutetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämän muutostyön tueksi on tunnistettu kolme keskeistä keinoa:
1) poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen,
2) energiatehokkuuden parannukset korjaustoimien ja kunnossapidon yhteydessä ja
3) fossiilisista polttoaineista luopuminen energiantuotannossa.
Myös vuoden 2025 alusta uudistuva rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen hillinnän osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan
Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti suomalaiset energiamarkkinat täysin. Sodan seurauksena sähkön ja kaasun tuonti Venäjältä Suomeen loppui äkisti ja energia alan piti mukautua muutokseen.
Euroopan komissio on käynnistänyt REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamiin energiamarkkinoiden häiriöihin. Toimenpideohjelmalla on vaikutuksia esimerkiksi lämpöpumppualaan.
Hankinnan kohde
Jotpa hankkii koulutusta seuraavilta osa-alueilta:
- pientalojen kestävien energiaratkaisujen suunnitteluosaaminen,
- pientalojen kestävien energiaratkaisujen asennus- ja huolto-osaaminen,
- kestävien energiaratkaisujen kaupallinen osaaminen,
- taloyhtiöiden älykkäiden järjestelmien suunnittelu, ohjaus ja automaatio sekä
- taloyhtiöiden kevyemmät ratkaisut energiaremontteihin.
Tällä hankinnalla haetaan uusia tarvelähtöisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. Jotpa ei voi hankkia ammatillisen koulutuksen tutkintoja eikä tutkinnon osia. Jotpa ei voi myöskään ostaa henkilöstö- tai työvoimakoulutusta tai vain yhden yrityksen tarpeisiin vastaavaa koulutusta.
Hankinnan arvo on 3 miljoonaa euroa. Palvelua voi tuottaa joko organisaatio yksin tai ryhmittymässä muun tai muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Ryhmittymässä yksi hakija toimii päähakijana.
Koulutukset tulee toteuttaa kokonaisuudessaan 30.06.2025 mennessä. Koulutus tulee suunnitella siten, että se voidaan suorittaa pääosin työn ohessa.
Koulutuksen tulee olla opiskelijoille maksutonta. Opiskelijahankinta on palveluntuottajan vastuulla.
Tarjouksen jättäminen
Tutustu hankinnan tarkempiin tietoihin Tarjouspalvelussa. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Tarjousajan alussa palveluntuottajat voivat esittää kysymyksiä hankinnasta Tarjouspalvelun kautta. Kysymykset tulee esittää 15.12. klo 12 mennessä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus vastaa kysymyksiin viimeistään 20.12.2023.
Tarjousaika päättyy 12.1.2024 klo 12.00. Päätökset pyritään tekemään viimeistään helmikuun 2024 aikana.
Tarjouskilpailuun osallistuminen
Hankintojen tarjouskilpailuun voi osallistua mikä tahansa yksityisoikeudellinen yhteisö.
Tarjouksen voivat jättää esimerkiksi:
- yksityiset yritykset,
- korkeakoulut ja niiden tytäryhtiöt tai
- yksityiset koulutuksen järjestäjät tai ylläpitäjät
kuntien ja kuntayhtymien omistamat tytäryhtiöt.