Työelämän rakennemuutoksen tukeminen elintarvikealalla

Tämä haku on päättynyt 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus hankkii elintarviketeollisuudessa työskenteleville koulutusta, jonka tavoitteena on:

• kehittää elintarvikealan innovaatiotoimintaa ja innovaatioiden kaupallistamista,
• tukea elintarvikeviennin kasvua,
• edistää vastuullista ja kestävää elintarviketeollisuutta ja
• tukea elintarviketeollisuuden digitalisaatiota.
   

Elintarviketeollisuudella on huomattava merkitys Suomen kansantaloudelle. Elintarviketeollisuus työllistää noin 39 000 työntekijää, jotka työskentelevät noin 1850 eri yrityksessä. Samalla elintarviketeollisuuden välillinen työllistävä vaikutus on teollisuuden aloista suurin, sillä yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo yli kolme työpaikkaa muualle ruokatuotannon ekosysteemiin. Välilliset vaikutukset huomioiden koko elintarvikesektori työllistää noin 340 000 henkilöä, eli noin 13 % Suomen työllisistä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa oli 1 846 yritystä, jotka valmistavat elintarvikkeita ja juomia.  Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja puolestaan oli yli 2 100 ja niitä on kaikissa maakunnissa. Elintarvikeyrityskenttä on mikroyritysvaltainen: yrityksistä 70 % työllistää alle neljä henkilöä, ja alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on 80 %.

Elintarviketeollisuuden osuus arvonlisäyksestä on lähes 2,9 miljardia euroa. Arvonlisäys on maltillisesti kasvanut viime vuosina. Elintarviketeollisuus on myös merkittävä veronmaksaja. Elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta arvioidaan kertyvän valtion kassaan 4,6 miljardia euroa vuonna 2022 (valtion tulo- ja menoarvio 2022).

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat sekoittaneet maailman tuotantopanos- ja ruokamarkkinoita sekä nostaneet ruokajärjestelmän keskinäisriippuvuutta koskevat kysymykset
ajankohtaisiksi. Nämä viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet kotimaisuuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden arvostusta. Elintarvikealan elinvoimaisuuden tukeminen koulutuksella edistää myös huoltovarmuutta.

Elintarvikesektori on biotalouden keskeinen osa. Suomen uusi biotalousstrategia on valmistunut keväällä 2022. Strategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä. Elintarvikesektorin osalta arvonlisäyksen kasvattamisen mahdollisuuksia on kuvattu seuraavasti: Monipuolinen ruoantuotanto ja korkealaatuisten tuotteiden vienti muuttavat maataloutta ja elintarviketeollisuuden prosesseja. Esimerkiksi lisääntyvä tarve uusille kasvipohjaisille ruokatuotteille tuo mahdollisuuksia koko elintarvikeketjulle.  Lähivuosina arvonlisää luodaan koti- ja vientimarkkinoilla sekä laadukkailla ruoka- ja juomatuotteilla, että tuotteen vastuullisuudesta kertovalla digitaalisella tiedolla.

Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta, mutta kansainvälistyminen on vahvistunut. Vuonna 2022 elintarvikeviennin arvo kasvoi merkittävästi eli vuoden 2021 noin 1,8 miljardista eurosta 2,2 miljardiin euroon. Viennin arvo kasvoi kuitenkin pelkästään hintojen nousun vuoksi, koska samaan aikaan viennin määrä pieneni 17 prosentilla. Kansainvälistyneiden yritysten joukko on vielä melko suppea, mutta kiinnostus vientiin on kuitenkin ollut kasvussa.

Elintarviketeollisuudessa työskentelevien koulutustausta on kahtiajakautunut. Alalla työskentelee paljon korkeakoulutettuja mutta toisaalta myös suhteellisen paljon pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia henkilöitä. Elintarviketyöntekijöistä 18 % on vailla ammatillista tutkintoa, kun taas kaikilla aloilla vastaava luku on keskimäärin 10 %.

Lähteet: Elintarvikeala – muutosjoustavaa verkostotaloutta (TEM toimialaraportit 2022: 6), Suomen kansallinen biotalousstrategia 2022–2035, Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, maaliskuu 2023 (Elintarviketeollisuusliitto).

Palvelukeskus on tavannut hankinnan valmisteluvaiheessa lukuisia alan toimijoita ja määritellyt tällä 
hankinnalla ostettavan koulutuksen sisällöt tapaamisissa saamansa tiedon ja viimeaikaisten elintarviketeollisuutta koskevien raporttien pohjalta.

Tavatut tahot: Leena Hyrylä/TEMin toimialaraportti, Elintarviketeollisuusliitto, Aitoja makuja, Luke, MTK, Fennopromo Oy, OPH/ammatillisen koulutuksen yksikkö. 
 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus hankkii elintarviketeollisuudessa työskenteleville henkilöille koulutusta seuraavilta osa-alueilta:

1. Innovaatiotoiminnan edellytysten tukeminen koulutuksella ja innovaatioiden kaupallistaminen,
2. Elintarvikkeiden myynti- ja markkinointiosaaminen koti- ja vientimarkkinoilla,
3. Vastuullinen ja ekologisesti kestävä elintarviketeollisuus
4. Digitalisaation tukeminen elintarviketeollisuudessa

Koulutusten tulee kohdentua pääasiallisesti elintarviketeollisuudessa työskenteleviin henkilöihin. Koulutus tulee suunnitella siten, että se voidaan suorittaa pääosin työn ohessa. Opiskelijahankinta tulee kohdentaa pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskenteleviin henkilöihin.

Tällä hankinnalla haetaan uusia tarvelähtöisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. Palvelukeskus ei voi hankkia ammatillisen koulutuksen tutkintoja eikä tutkinnon osia. Palvelukeskus ei voi myöskään ostaa henkilöstö- tai työvoimakoulutusta tai vain yhden yrityksen tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Hankinnan arvo on 4 miljoonaa euroa. Palvelua voi tuottaa joko organisaatio yksin tai ryhmittymässä muun tai muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Ryhmittymässä yksi hakija toimii päähakijana. Jokaiselle neljälle osa-alueelle valitaan kolme palveluntuottajaa.

Koulutukset tulee toteuttaa kokonaisuudessaan 30.11.2024 mennessä. Koulutus tulee suunnitella siten, että pääasiallisena opiskelijakohderyhmänä ovat elintarviketeollisuuden alalla työssä olevat henkilöt. Koulutus tulee suunnitella siten, että se voidaan suorittaa pääosin työn ohessa.

Koulutuksen tulee olla opiskelijoille maksutonta. Opiskelijahankinta on palveluntuottajan vastuulla.