Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin Palvelukeskus) on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän. Haluamme vahvistaa erityisesti sellaisten työikäisten osaamista, jotka ovat suorittaneet enintään peruskoulun tai joilla on heikot perustaidot.

Palvelukeskuksen myöntämien valtionavustusten yleisinä tavoitteina on rahoittaa sellaisia koulutus- ja osaamispalveluita, joiden avulla työntekijä ja työnantaja kykenevät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Rahoitettavilla palveluilla voidaan tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviä uusia osaamistarpeita sekä täyttää valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita.

Koulutus- ja osaamispalveluissa voidaan yhdistää eri koulutusasteille tai aloille sijoittuvia koulutussisältöjä, Palvelut toteutetaan pääasiassa kokoaikaisen tai osa-aikaisen työn ohessa.

Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen. Arvostamme hankkeiden kokeiluluonteisuutta, skaalautuvuutta ja vahvaa pilotoinnin henkeä. Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä.

Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa:

1. osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
2. osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen
3. työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla
4. ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin
5. osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
6. kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
7. työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
8. nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.

Tausta: Koronapandemiasta kärsineet alat

Koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimenpiteet ovat ravistelleet voimakkaasti palvelusektorin työmarkkinanäkymiä, erityisesti

1. majoitus-, ravitsemis- ja matkailualaa
2. kulttuurialaa sekä
3. tapahtumatuotantoa ja tapahtuma-alaa.

Toimialoilla on tapahtunut merkittävää osaamisvalumaa muille aloille, mikä heikentää osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen osaamispalveluja on tarkoituksenmukaista tarjota koronapandemian ja yleiseurooppalaisen turvallisuustilanteen aiheuttamien työmarkkinahäiriöiden lieventämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Pandemiasta kärsineiden toimialojen haasteisiin voidaan vastata sekä alalla työskentelevän, alalle muilta aloilta suuntaavien, että alalle palaavien työikäisten osaamisen kehittämisen valtionavustushankkeilla.

Vuoden 2022 työmarkkinoiden kokonaiskuva näytti ennen Ukrainan kriisiä myönteiseltä. Rajoitustoimenpiteiden purkaminen keväällä vaikuttaa majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan osittaiseen kysynnän palautumiseen, mutta samalla näköpiirissä on itäisen Euroopan tilanteeseen liittyviä tummia pilviä. Yleisnäkymänä on, että pandemiasta kärsineiden toimialojen haasteet syvenevät entisestään. Odotettavissa voi jo pian olla lomautuksia ja työttömyyden kasvua, johon on syytä vastata erilaisin urapolkujen kehittämispalveluin. Venäjään kohdistuvat pakotteet tulevat vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin Suomessa.

Lentoliikenteen rajoitusten näkökulmasta Helsinki-Vantaan lentoasema kärsii merkittävästi kansainvälisenä liikenteen solmukohtana erityisesti Aasian suuntaan. Vaarana on koko lentoliikennekeskittymän työvoimatarpeen väheneminen ja massiiviset uudelleenkoulutustarpeet.

Samanaikaisesti muiden kehitysten kanssa tapahtuva kotimaisen audiovisuaalisen (AV) alan kiihtyvä muutos heijastuu myös kulttuuri- ja tapahtuma-aloille. AV-osaamisen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työtehtävien osaamisvaatimuksia eikä tiettyjen työnkuvien koulutusta ole nykyisellään lainkaan tarjolla. Osaamisvajeita AV-alalla ja -tehtävissä on paljon: kriittisin osaamisvaje on tällä hetkellä kokonaisvaltaisessa projektinhallinnassa, liiketoiminnan ja asiakaspalvelun ymmärryksessä, budjetoinnissa sekä yhteistyö-, esimies- ja johtamistaidoissa.

Digitaalisia palveluja tarjoavien yritysten kysyntä on kyseisillä toimialoilla kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, mutta samaan aikaan on tapahtunut lomautuksia ja työttömyyden kasvua. Osaamisvaatimuksina ovat kasvaneet digitaidot ja vihreään siirtymään liittyvät ilmastonmuutos- ja kiertotalousosaamiskokonaisuudet.

Tavoitteet

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailuala

Rahoituksen piiriin haetaan hankkeita, joissa on mahdollisuus parantaa joustavasti työn ohessa esimerkiksi

• digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaamista (muun muassa markkinointi, sosiaalinen media)
• robotiikkateknologian käyttötaitoja
• moniammatillista osaamista erityisesti ravitsemusalalla (siistiminen, valmistus, valvonta, asiakaspalvelu) ja
• automaatioiden hallintaosaamista.

Muita sisältöjä ja teemoja voivat olla esimerkiksi: tuotteistaminen, sähköinen liiketoimintaosaaminen, markkinointi- ja brändiosaaminen, kielitaito ja kulttuuriosaaminen, palvelumuotoilu ja personointi, palveluiden räätälöinti, erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen luominen, asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen, kestävä kehitys, ekologisuus ja vastuullisuus, palveluiden korostuminen kulutuksessa, verkostoituminen ja yritysten välinen yhteistyö sekä elämys- ja luontomatkailu.

Hankkeiden tavoitteena on pitovoiman edistäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen toimialalla. Tavoitteina ovat lisäksi ammattisiirtymien edistäminen henkilöiden työmarkkinakilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä pidemmällä aikavälillä työelämän osaamisen kehittämisen järjestelmien standardisointi ja vakiinnuttaminen.

Hankkeiden tavoitteena voi olla jatkotyöllistyminen alalle joko alan muista tehtävistä, muulta alalta tai työvoiman ulkopuolelta. Lisäksi voidaan pyrkiä järjestämään lisä- tai täydennyskoulutusta maahanmuuttajille englannin kielellä.
Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavissa hankkeissa tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Kulttuuriala

Kulttuurialoilla yleisistä työelämätaidoista eniten merkitystään kasvattavat

• innovaatio-osaaminen
• digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen
• digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot sekä
• markkinointiosaaminen ja immateriaalioikeuksien tuntemus.

Ammattikohtaisista osaamisista nousevat esille erityisesti

• tuotteistamisosaaminen
• 3D-kuvien lukemiseen liittyvä osaaminen
• 3D-mallinnusosaaminen (CAD/CAM/CAP/CNC)
• digitaalisesti ohjattujen tuotantolaitteiden ohjausosaaminen ja
• rahoituksen hankintaosaaminen.

Lisäksi AV-teknologiaosaamisen kehittämiselle kautta linjan on suuria tarpeita, myös toimialarajat ylittävästi.
Lisä- ja täydennyskoulutus tulee toimialan näkökulmasta toteuttaa joustavasti ja ripeästi. Myös alanvaihtokoulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Lisä- ja täydennyskoulutukseen hakeutuminen suuntautuu nykyään tutkintoihin, vaikka fokuksen pitäisi olla tutkinnon osissa tai jopa pienemmissä osissa. Osaamisen kehittämisen yhteydessä on tarpeen kehittää työelämässä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, joka sisältää formaalin, informaalin ja nonformaalin oppimisen. Samoin opiskelijaohjaukseen tulee suunnata panostuksia.

Hankkeiden tavoitteena tulee olla ensisijaisesti alalla työskentelevien freelancereiden ja itsensä työllistävien osaamisen kehittäminen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä toissijaisesti muuten alalla työllistyvien osaamisen kehittäminen. Lisäksi muilla tai useilla eri toimialoilla samanaikaisesti työskentelevät voivat olla hankkeiden kohderyhmää.

Hakemuksissa arvostetaan esimerkiksi seuraavia sisältöjä:

• taidealoilla työskentelevien työelämävalmiuksien vahvistaminen (ammattikuvien moninaisuus)
• verkostomaiseen toimintakulttuuriin liittyvän osaamisen vahvistaminen
• yhteistyöosaaminen muiden sektoreiden kanssa, mukaan lukien muiden sektoreiden toiminta- ja rahoitusjärjestelmien tunteminen
• henkilöbrändäys ja oman osaamisen myynnin taidot
• digitaalinen osaaminen ja erityisesti AV-osaaminen
• kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvien osaamisresurssien hyödyntäminen ja
• kulttuuriseen kestävyyteen liittyvä osaaminen.

Muita sisältöjä ja teemoja voivat olla erityisesti: tuotteistaminen, markkinointi, sosiaalisen median osaaminen, pelialan osaaminen, liiketaloudellinen osaaminen, verkkokauppaan liittyvä osaaminen, kielitaito ja kansainvälistyminen, elämysten ja palveluiden korostuminen kulutuksessa, digitalisaation muuttama ansaintalogiikkaa, verkostomainen tuotteiden ja palveluiden suunnittelu ja valmistus, monialaisuus sekä palvelumuotoilu.

Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavissa hankkeissa tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Tapahtuma-ala

Tapahtuma-alan tehtävissä työelämätaidoista eniten merkitystään kasvattavat AV-osaaminen, tapahtuma- ja esitystekniikka, kaupallinen osaaminen sekä markkinointi- ja myyntiosaaminen, virtuaaliympäristöosaaminen, digitaidot sekä asiakaskokemuksen luomisen taidot. Erityisesti rajoitusten hellittäessä alalle palaavia tulee tukea osaamisen kehittämisen palveluilla. Haasteena alalla on osaamisen standardoinnin puute, määrämittaisen koulutuksen puute, osaamisen tunnistamisen välineiden ja metodien puute sekä koulutustaustojen moninaisuus alalla.

Lyhyellä aikavälillä rahoitettavissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitellaan erityisesti alan laajennettuun osaajapulaan vastaamista kaikenkokoisissa yrityksissä sekä alalla työskentelevien freelancereiden ja itsensä työllistäjien parissa. Erityisesti tulee panostaa muun muassa AV-teknologian osaamiseen sekä varsinaisten AV-teknikkojen että muissa tehtävissä alalla työskentelevien keskuudessa, tapahtumatuottajien kaupalliseen osaamiseen sekä messu- ja tapahtumarakennusosaamiseen. Avustettavissa hankkeissa tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Tärkeitä teemoja alalla ovat

• asiakkaiden ja alan turvallisuuden tunteen vahvistaminen
• kotimaisen ja kansainvälisen markkinan vakauttaminen
• asiakastarpeiden nopeisiin muutoksiin reagoiminen
• resurssien ja osaamisen varmistaminen
• investointien varmistaminen osaamisen kautta (osaajapulasta johtuvien riskien minimointi)
• toimialan hajoamisen välttäminen (työmarkkinan pitovoima) sekä
• alan houkuttelevuuden nosto.

Osaamisperusteisina keinoina tähän voi olla esimerkiksi asiakaslähtöisen palvelun osaamisen vahvistaminen, ekosysteemin yhtenäisyyden vahvistaminen, näkyvyyden ja alalla vaadittavan osaamisen standardisoinnin vahvistaminen, uuden liike- ja yritystoiminnan tukeminen ja uudet innovaatiot.

Pidemmällä aikavälillä pyritään tehostamaan liiketoimintaa (kaupallinen osaaminen sekä liiketoiminnan johtamisen osaaminen), standardisoimaan alan osaamista ja varmistamaan alan eettinen, pitkäjänteinen liiketoiminta. Hankkeiden tavoitteena on välttää toimialan rakennemuutoksesta johtuvaa ekosysteemin vaurioitumista sekä ehkäistä osaavan työvoiman poistumaa, joka johtuu osaamistarpeiden nopeista muutoksista. Alalla tulee kyetä reagoimaan kuluttajakäyttäytymisen ja tapahtumien kuluttamisen pysyvään muutokseen sekä teknologiakehityksen kiihtymiseen.

Tapahtuma-ala on keskellä ammattimaistumista, järjestäytymistä ja vahvistumista. Tätä kehitystä tulee tukea kouluttamisen ja osaamisen tunnistamisen muodoin. Osaamista kehittämällä on mahdollisuus vahvistaa myös toimialalla työskentelevien osaamisidentiteettiä ja yleistä toimialaidentiteettiä sekä luoda hiljalleen järjestäytyvälle alalle standardisoituja osaamisen kehittämisen malleja. Hankkeet voivat lisäksi vahvistaa asiakaslähtöistä toimintaa (datan ja digitalisaation hyödyntäminen sekä toimialan yleisten standardien vahvistaminen).

Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavissa hankkeissa tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustusrahoitusta muun muassa:

• yhteen tai useampaan ammatillisen tutkinnon osaan, niiden yhdistelmiin tai niitä pienempiin kokonaisuuksiin, myös oppisopimuskoulutuksena
• korkeakoulutukseen, jonka tavoitteena on suorittaa jokin osa tutkinnosta
• vapaaseen sivistystyöhön
• koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
• toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
• yhteishankkeisiin sekä
• edellä mainittujen yhdistelmiin.

Palvelukeskus ei myönnä valtionavustusrahoitusta esimerkiksi:

• kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen
• kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittamiseen
• liiketaloudelliseen toimintaan
• ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen
• henkilöstö- tai työvoimakoulutukseen eikä
• sellaiseen koulutukseen, jota on mahdollista järjestää oppilaitoksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Säädöspohja

• Valtionavustuslaki 688/2001
• Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksia voivat hakea esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät sekä korkeakoulut. Tarkempi kuvaus hakukelpoisista hakijoista löytyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskevasta lainsäädännöstä (Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021 2 Luku 8 §).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa vapaan sivistystyön ylläpitäjille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta koskien Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan Palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet).

Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.

Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä.

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 16.5.2022 klo 16.15.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle ja noudattaa sitä, ellei Palvelukeskus toisin ohjeista.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi.
Mikko Mähönen, puh. +358 295 331 343
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jotpa.fi.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• Hanke vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta.
• Toteutussuunnitelmassa on perusteltu työelämälähtöinen koulutus- ja osaamispalvelujen tarjonnan katvealue tai hanke pilotoi uudenlaisia toimintamalleja.
• Opiskelijahankintasuunnitelma ja markkinointisuunnitelma ovat laadukkaita ja realistisia.
• Toteutussuunnitelma on selkeä, toteuttamisvalmis sekä hankkeella on taloudellinen ja tehokas toteuttamismalli.
• Hankkeella on selkeä suunnitelma siitä, miten hankkeen toimintaa ja vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan.
• Hankkeessa kehitetyt tuotokset ovat skaalautuvia laajempaan käyttöön.
• Avustuksen hakija toimii yhteiskuntavastuullisesti.
• Toteutussuunnitelman aikataulu on realistinen.

Päätökset tehdään kesäkuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen tällä rahoitushakusivulla.

Valtionavustusjärjestelmän hakulomake on suljettu 16.5.2022.