Lisätietoja ja ohjeita Jotpan RRF-rahoitusta saaneille

Jotpan RRF-rahoituksen käyttö, raportointi, seuranta ja valvonta sekä ohjeet RRF-rahoituksen saajille perustuvat Valtiokonttorin ohjeisiin ja määräyksiin tukiviranomaisille.

RRF-rahoituksen käyttöä ohjaa 12. helmikuuta 2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 2021/241) elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta. 

Asetusta konkretisoivat erityisesti yhteisistä indikaattoreista 18.4.2023 annettu komission delegoitu asetus ja komission tiedonanto teknisistä ohjeista ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (DNSH-periaate) soveltamiseksi.  

Kansallisesti toimeenpanoa ohjaa 4.7. 2022 annettu laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. 

Näitä konkretisoivat: 

• 28.10.2022 annettu Valtiovarainministeriön asetus elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa koskevasta johdon vahvistuslausumasta. 
• 1.12.2022 annettu Valtiovarainministeriön asetus hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen laatimisesta. 
• Valtiokonttorin 14.7.2022, 2.12.2022 ja14.4.2023 antamat määräykset koskien toimeenpanosta syntyneiden tietojen ja tukikohdetietojen sekä tarkastus- ja valvontatietojen toimittamista Valtiokonttorin vastuulla oleviin keskitetyn seurannan tietojärjestelmiin.

Hankkeiden tulee noudattaa seuraavia RRF-erityisehtoja ja muita ohjeita:

Yhteistyö

• Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. 
• Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia (Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022 13 § ja 14 §). 

Rahoituskausi

• Rahoituskauden pidentäminen on mahdollista vain erityisistä syistä ja enintään 30.6.2025 asti. Tämä koskee kaikkia rahoitettuja hankkeita.

Raportointi

• Rahoitetulta valtionavustushankkeelta edellytetään loppuraportointia sekä mahdollista väliraportointia erikseen sovitulla aikataululla. Valtionavustuksissa noudatamme Opetushallituksen yleisohjetta valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle. Ohjeen mukaisesti hankkeiden (myös RRF-rahoitettujen) loppuraportointi tulee tehdä viimeistään 2 kk kuluttua hankkeen päättymisen tai avustuskauden jälkeen. Väliraportoinnista on ilmoitettu jokaisen rahoituksen avustuspäätöksessä erikseen. Väliraportointi sijoittuu tavallisimmin hankkeen puoliväliin. Tarvittaessa lisätietoja raportoinnista antaa kyseisen hankkeen vastuuvalmistelija Jotpasta.
• Raportoinnin laiminlyönti voi johtaa rahoituksen takaisinperintään.
• Hankintojen osalta ei ole erityistä väli- eikä loppuraportointiehtoa.

Hankkeen viestintä

• Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.

Kirjanpito ja aineiston säilytys

• Rahoituksen saajien on säilytettävä kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto poikkeuksellisesti vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa. 

Päällekkäinen rahoitus

• Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jotpaan.
• Rahoitusta ei voida myöntää sellaisille hankkeille, jotka saavat rahoitusta myös muista EU:n ohjelmista. Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee tästä ilmoittaa viipymättä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle. 
   

Hakeminen

• Valtionavustusten hakemisen yhteydessä pyydämme kaikilta hakijoilta (päähakija) DNSH-itsearvioinnin sekä hakijaorganisaation viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. 
• Hankintojen yhteydessä ilmoitamme erikseen hakukohtaisesti tiedot, mitä liitteitä tarjoajilta tai hankinnan voittaneelta organisaatiolta tarvitsemme, tai mitkä ovat soveltuvuusehdot.
   

Yhteishankkeet

• Yhteishankkeiden yhteistyökumppaneita koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin hakijaorganisaatiota. Näin ollen esim tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet sekä tuen saajan yhteistyövelvoite, RRF-tukivälineen erityisehdot, kirjanpitoaineiston säilytysvelvollisuus sekä hankintalain noudattaminen pätevät myös yhteishankkeiden yhteistyökumppaneihin. Jotpalla on tarkastusoikeus myös yhteistyökumppanien toimintaan ja kirjanpitoon. 
• Yhteistyökumppaneiden tulee laatia yhteistyösopimus päähakijan kanssa.

Pakotteet

• Rahoituksensaajan tulee varmistaa, ettei avustuksella tehdä hankintoja sellaiselta taholta tai suoraan tai välillisesti tueta sellaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka luetellaan EU:n pakoteasetuksissa (sellaisina kun ne ovat ajoittain muutettuina). 

DNSH -periaate

• Rahoitusta myönnetään ainoastaan hankkeille, joissa noudatetaan "ei merkittävää haittaa" (”Do No Significant Harm”, DNSH) -periaatetta. Hankkeiden tulee olla asiaankuuluvan EU- ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia eivätkä ne saa sisältää toimia, jotka on lueteltu komission pois sulkemien toimien listalla (ks. tarkemmin DNSH-periaate). 

Muuta

• Kaikkien hankkeiden tulee näiden lisäksi kuitenkin varautua myös myöhemmin tarkentuviin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano- ja raportointivaatimuksiin (sisältäen muun muassa DNSH-periaatteen toteutumisen arvioinnin ja seurannan). 
• Tukivälineasetuksen 22 artikla velvoittaa keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista, mikäli kyseessä on hankintayksikkö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22). Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tulee keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista, edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista erillisellä lomakkeella rahoituspäätöksen jälkeen. 
• Rahoituksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. 

DNSH viittaa Do No Significant Harm –periaatteeseen, eli EU:n määrittelyyn kestävän kasvun toiminnasta. Jokaisen Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavan hankkeen on täytettävä nämä vaatimukset. EU:n elpymisvälineessä (Recovery and Resilience Facility, RRF) on vaatimus siitä, että mikään toimenpide ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle.

Tätä on tarkasteltu jokaisen rahoitusta saaneen hakemuksen kohdalla kuuden eri kriteerin kautta: 

1. ilmastonmuutoksen hillintä, 
2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 
3. vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, 
4. siirtyminen kiertotalouteen, sisältäen jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys,
5. ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen sekä
6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu.
    

Jotpan tekemällä DNSH-arvioinnilla on jo valtionavustusten hakuvaiheessa varmistettu, että jokainen Jotpan elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitettu hanke on DNSH-periaatteen mukainen. Näin ollen tuensaajan rahoitushakemuksella tehty DNSH-itsearviointi kattaa myös hankkeen sisällä tehtävät hankinnat. Tukiviranomaisen tekemässä DNSH-arvioinnissa on varmistettu, että hankinnat ovat linjassa hankkeen sisältöön nähden. Jotpan hankinnoissa pyydämme DNSH-arviot erikseen.

Mikäli hankkeen alkuperäiseen suunnitelmaan on tullut perusteltavissa oleva muutos ja hankkeen kustannuksiin sisällytetään hankinta, joka ei ole sisältynyt alkuperäiseen arvioituun suunnitelmaan, tulee hankkeen yhteyshenkilön olla yhteydessä sähköpostiin rahoitus@jotpa.fi. Suunnitelmaan sisältymättömästä hankinnasta tehdään erillinen DNSH-itsearviointi. Itsearvioinnin pohjalta Jotpa tekee tukiviranomaisen DNSH-arvioinnin. Hankintaprosessin voi aloittaa vasta Jotpan tekemän arvioinnin jälkeen. 

Mikäli komissiolta tulee myöhemmin hankintoihin liittyen erillisiä havaintoja tai muuta ohjeistusta, ne tulee ottaa huomioon. Tiedotamme hankkeita mahdollisista muutoksista erikseen.

Rahanpesulaki ja EU:n rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla. 

Rahanpesulain tavoitteena on 

• estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, 
• edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä 
• tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Edunsaajien tunnistaminen on yrityksen vastuulla. 

RRF-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Jotpan on kerättävä tietoja varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tai tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista). Jotpan pitää kerätä seuraavat tiedot: 

• etunimi (etunimet)
• sukunimi (sukunimet) ja 
• syntymäaika (-ajat).

Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-erityisehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään.

Jos tuensaaja on hankintalain 5 §:ssä säädetty hankintayksikkö, joka hankkii tavaroita tai palveluita hankkeeseensa, Jotpan tulee RRF-asetuksen mukaisesti kerätä tiedot hankintayksikön hankkeeseen liittyvän palvelun tai tavaran toimittajasta (toimeksisaajasta) ja tämän mahdollisista alihankkijoista.

Tiedot toimeksisaajista ja alihankkijoista kerätään suoraan hankkeeseen liittyvien palveluiden ja tavaroiden toimittajista. Hankkeeseen liittyviksi palveluiksi tai tavaroiksi katsotaan seuraavat: aine- ja tarvikekustannukset, laiteostot, ostetut palvelut ja muut kustannukset. Tietoja toimeksiantajista ja alihankkijoista ei tarvitse kuitenkaan kerätä henkilö- ja yleiskustannusluonteisten tukipalveluiden kuten hallinnon palvelut eikä myöskään matkustamiseen liittyvien palveluiden toimittajista.  

Jos hankinnat ovat toimenpiteen ydintekemistä, tiedot toimeksisaajista ja alihankkijoista tulee kerätä myös pienhankinnoista, eli myös niistä hankinnoista, jotka eivät ylitä hankintalaissa määriteltyjä kansallisia tai EU-kynnysarvoja.

Jotpan tulee RRF-asetuksen mukaisesti kerätä ja tallentaa myös toimeksisaajien tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien etu- ja sukunimet sekä syntymäajat. Jotpa pyytää edunsaajatiedot, toimeksisaajatiedot sekä toimeksisaajan alihankkijat erikseen jokaiselta hankkeelta. Tosiasiallisella omistajalla ja edunsaajalla tarkoitetaan EU:n rahanpesudirektiivissä ja Suomen rahanpesulaissa määriteltyjä tahoja. Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-rahoitusehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään (RRF-erityisehdot, kohta 4).

Jotpan myöntämää rahoitusta saa käyttää ainoastaan rahoituspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Jos Jotpa on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehtoja, niitä on noudatettava. Rahoitussummaa ei saa ylittää. Rahoitusta voidaan käyttää vain rahoituskauden aikana syntyneisiin menoihin.

Jotpalla on rahoitusehtojen mukaisesti oikeus seurata ja valvoa myöntämänsä rahoituksen käyttöä sekä tarkastaa rahoituksen saajan taloutta ja toimintaa, jos se on tarpeen rahoituksen käytön valvonnassa. Rahoituksen saajat ovat velvollisia antamaan tarkastuksen suorittajan käytettäväksi kaikki tarpeelliset tili- ja muut asiakirjat ja tiedot sekä avustamaan tarkastuksessa. Rahoituksen saajan on pyynnöstä annettava Jotpalle muutoinkin tietoja varojen käytöstä.

Jotpan rahoittaman hankkeen yhteyshenkilön tulee viipymättä ilmoittaa, mikäli hankkeen toteuttamiseen on saatu muuta rahoitusta tai tuloa. Päällekkäistä rahoitusta koskeva ilmoitus tulee tehdä osoitteeseen rahoitus@jotpa.fi. Muuta rahoitusta selvitetään ja kaksinkertaista rahoitusta valvotaan näiden ilmoitusten perusteella.

Jotpan RRF-rahoitushakuja järjestetään 31.12.2024 asti ja viimeiset maksuerät siirtyvät viimeistään 30.6.2025. 

Näin ollen valtionavustuksissa ja hankinnoissa noudatetaan raportointien osalta sitä

• mitä kyseessä olevassa ohjeistuksessa erikseen sanotaan tai
• mitä kulloisessakin rahoituspäätöksessä on ilmoitettu tai 
• mitä sopimuksessa on sovittu.  

Hankkeiden tulee varautua myös myöhemmin tarkentuviin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano- ja raportointivaatimuksiin (sisältäen muun muassa DNSH-periaatteen toteutumisen arvioinnin ja seurannan). Raportoimatta jättäminen voi johtaa rahoituksen takaisinperintään.

RRF-hankkeiden mahdollisesta lisäraportoinnista annetaan erillinen ohjeistus RRF-rahoitusta saaneille hankkeille (valtionavustukset ja hankinnat). Jotpa on yhteydessä hankkeiden yhteyshenkilöihin ohjeiden varmistuttua, mikäli lisäraportointia tullaan vaatimaan.

Viestintä ja näkyvyys liittyvät kiinteästi EU:n ohjelmiin. Kaikilla EU-rahoituksen saajilla on yleinen velvollisuus ilmoittaa rahoituksen alkuperä ja varmistaa EU:lta saadun rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä on hyvä tuoda esille, miten hanke edistää EU:n painopisteiden toteuttamista.

RRF-erityisehtojen mukaisesti rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys esittämällä sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.

Jotpa on ohjeistanut viestinnästä hankkeiden rahoituksen yhteydessä. Lisäksi Jotpan kotisivuilta on saatavissa esitysmateriaalit, joita hyödyntämällä hanke voi varmistua ehtojen mukaisesta viestinnästä.

EU:n tunnus on tärkein visuaalinen tunnus, jolla osoitetaan rahoituksen alkuperä sekä varmistetaan Euroopan Unionin ja EU-rahoituksen näkyvyys. Kaikkien EU:n rahoituksen saajien, hallintoviranomaisten ja toteutuskumppanien on käytettävä viestinnässään EU:n tunnusta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta saaneiden on viestinnässään käytettävä unionin tunnusta, jossa lukee Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU.

Esimerkkikuva: Unionin tunnus, jossa teksti "Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU"

Suomen kestävän kasvun ohjelman tunnusta voidaan käyttää EU:n tunnuksen lisäksi, kun halutaan tuoda esille ohjelmaa. Tunnus on tarkoitettu käytettäväksi ohjelmaan osallistuvien viestinnässä.

Esimerkkikuva: Suomen kestävän kasvun ohjelman tunnus

Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki

EU:n neuvoston ja Eurooppa-neuvoston verkkosivustolla on julkaistu EU:n elpymissuunnitelma-aiheisia infografiikoita. Niiden hyödyntäminen viestinnässä on sallittua, kunhan lähde mainitaan

Viestintä ja näkyvyys liittyvät kiinteästi EU:n ohjelmiin. Kaikilla EU-rahoituksen saajilla on yleinen velvollisuus ilmoittaa rahoituksen alkuperä ja varmistaa EU:lta saadun rahoituksen näkyvyys.

Julkaisuissa kuten artikkeleissa rahoituksen alkuperän voi mainita seuraavasti, mikäli logon käyttö ei ole mahdollista:

This project has received funding from the European Union – NextGenerationEU instrument and is funded by Jotpa under grant number XXXXX. 

Hankkeelle on myönnetty Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta (NextGenerationEU) Jotpan kautta päätösnumerolla XXXX.