Digitalisaatio ja vihreä siirtymä
Tämä haku on päättynyt
Lue lisää annetuista päätöksistä
_0.jpg%3Fh%3D17978bbf%26itok%3DpiMypCcP&w=3840&q=100)
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- tukea talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa vihreän siirtymän avulla sekä
- vahvistaa tuottavuutta digitalisaation ja datatalouden avulla ja tuoda palvelut kaikkien saataville.
Avustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
- vapaan sivistystyön ylläpitäjät
- ja korkeakoulut.
Avustuksen tausta
Digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen ovat osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelmalla pyritään vauhdittamaan kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville. Vihreä siirtymä puolestaan tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Kestävää kasvua vauhditetaan nostamalla työllisyysastetta ja osaamistasoa.
Myös Jatkuvan oppimisen uudistus sisältyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Tavoitteena on tukea osaamisen kehittämisen avulla työelämän rakennemuutosta, mukaan lukien digitalisaatiota ja vihreää siirtymää. Uudistuksella haetaan vaikutusta koko työikäisen väestön osaamisen uusintamiseen. Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutusta tuetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF).
Yksi keskeinen toimenpide Suomen kansallisessa elpymisohjelmassa on käynnistää työelämän rakennemuutosta tukevia koulutuksia. Nyt myönnettävillä avustuksilla on kaksi eri tavoitetta. Tavoitteina on ensinnäkin vahvistaa digitalisaation ja datatalouden avulla tuottavuutta ja tuoda palvelut kaikkien saataville sekä toisekseen tukea vihreällä siirtymällä rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavien hankkeiden yhteydessä tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.
Avustusta saavien hankkeiden viestinnässä tulee ilmaista tuen alkuperä ja varmistaa unionin rahoituksen näkyvyys pitämällä esillä unionin tunnusta ja mainintaa "Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU".
Lue lisää
.jpg%3Fh%3Dac778ff2%26itok%3D2BoTAz3j&w=3840&q=100)
.png%3Fitok%3Dm0n-dAYE&w=3840&q=100)
Koulutuksen sisällöt
Digitalisaatio
Digitalisaation osalta toivomme hakemuksia koskien erityisesti seuraavia osaamisalueita. Osaamiskokonaisuudet voivat sijoittua eri ammatteihin, tehtävätasoille tai toimialoille:
- Liiketoiminnan kehittäminen, esimerkiksi strateginen uudistuminen, digitaaliset liiketoimintamallit, prosessien kehittäminen, digitalisaatio kestävän kasvun tukena, digi- ja verkkokauppaosaaminen.
- Dataosaaminen, esimerkiksi datan kerääminen ja tuottaminen, datan varastointi, datan hallinta, asiakasdatan/digiosaamisen käsittelyyn ja hallintaan liittyvä osaaminen sekä kaikki data-analytiikkaosaaminen.
- Ohjelmisto-osaaminen, esimerkiksi ohjelmistosuunnittelu, ohjelmistokehitys, ohjelmistotuotanto, ohjelmointi ja ohjelmistorobotiikka.
- Tekoälyn käyttö, esimerkiksi koneoppiminen, dataosaaminen, luonnollisen kielen käsittely, robotiikka, supertietokoneet ja suurteholaskenta.
- Digitaalinen myynti- ja palveluosaaminen sekä digitaalisten palvelujen tuottamis- ja ohjausosaaminen ja digitaalinen asiakashallinta.
- Kyberturvallisuuteen liittyvä osaaminen.
- Tietoturvaan liittyvän teknisen ja hallinnollisen osaamisen kehittäminen kaikissa työntekijäryhmissä ja kaikilla toimialoilla.
- Yleisen työelämän digiosaamisen päivittäminen
Vihreä siirtymä
Vihreän siirtymän edistämisessä koskevissa hauissa painotamme erityisesti seuraavia osaamisen teema-alueita, jotka voivat sijoittua eri tehtävätasoille ja toimialoille:
- Liiketoiminnan kehittäminen vihreän siirtymän edistämiseksi. Tässä osaamisalueita ovat esimerkiksi strateginen uudistuminen, muutosprojektit, prosessien kehittäminen, vihreän siirtymän mukaisten liiketoimintamallien kehittäminen, resurssien ja tuotannon hallinta sekä standardointityö.
- Vähähiilisyyden edistäminen kuten elinkaariajattelu, ympäristövaikutusten arviointi, hiilijalanjälki- ja kädenjälkilaskenta, sähköistäminen, akkutekniikat, energian varastointi ja vetyteknologia.
- Kiertotalouteen liittyvä osaaminen kuten sitä tukevat liiketoimintamallit, elinkaariajattelu, suunnitteluosaaminen, materiaali- ja valmistustekniikka, materiaalivirtojen hallinta sekä tuotteiden ja kiinteistöjen elinkaariosaaminen.
- Vetyteknologia-osaamisen lisääminen, joka kohdistuu sähkön tuotantoon ja varastointiin, vedyn tuotantoon, elektrolyysereihin, tehoelektroniikkaan, vedyn kuljetukseen ja varastointiin, polttokennoihin, power-to-X-ratkaisuihin sekä alan konsultointiosaamiseen.
- Erilaisten kestävien energiaratkaisujen edistäminen osaamisen avulla. Näitä ovat esimerkiksi energiatehokkuus, uusiutuva energia lämmön ja sähkön tuotannossa, hiilidioksidin talteenotto sekä uusiutuvat energiamuodot ja niiden elinkaarivaikutukset.
- Hiilinielujen hyödyntämisosaaminen. Näitä ovat esimerkiksi maataloudessa viljelytekniikoiden kehittäminen ja metsätaloudessa metsän keski-iän nostaminen ja hiilen sitominen pitkäaikaiseen varastoon, kuten puurakentamiseen. Lisäksi teemana ovat viljelykiertoon, biokaasuun, maanparannuskuituihin, kierrätysravinteisiin ym. liittyvän osaamisen lisääminen.
- Vihreää siirtymää tukevia liikennejärjestelmiä koskeva osaaminen, kuten liikkumisen ilmasto-opetus, päästölaskennan osaaminen, kuljetustehokkuusosaaminen, uusien järjestelmien käyttöönottotaidot ja sovelluskehittäminen.
- Erilaiset tuotannolliset prosessit ja liiketoiminta vihreässä siirtymässä, esimerkiksi elinkaariajattelun kehittäminen ja systeemisen ymmärtämisen lisääminen, ilmastonmuutoksen huomioiminen investoinneissa, tuotannon materiaalitehokkuuden parantaminen, sivuvirtojen ja sekundääriraaka-aineiden hyödyntäminen prosesseissa materiaali- ja tuotantoteknologian näkökulmasta, tuotannon ja energiatehokkuuden parantaminen, prosessin sivuvirtojen hyödyntäminen.
- Maaperä- ja vesitalousosaaminen, joka liittyy esimerkiksi näytteiden ottoon ja analyysiin, maaperän hiilinielujen dynamiikkaan rakennetussa ympäristössä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maaperässä oleviin hiilinieluihin, vesitalousosaamiseen kaavoituksessa, vesistöjen rehevöitymisen ehkäisyyn, jätevesien puhdistamiseen ja kosteikkojen lisäämiseen.
- Vihreää siirtymää, huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta, johtamis- ja hr-osaamista tukeva osaaminen maataloustuotannossa.
- Vihreää siirtymää tukeva erilaisten yhteisöjen toimintaosaaminen, kuten merkityksen ymmärtäminen, uudenlaiset jakamistaloudet ja yhteistyö (esim. yhteistyötaidot asiakkaiden ja energiayhteisöjen kanssa).
Avustuksen tavoitteet
Digitalisaatio
Suomen kestävän kasvun ohjelma vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa niin, että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on tuoda turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.
Tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä nostaa Suomi maailman kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana. Kestävän kasvun ohjelmassa huomioidaan ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista. Ohjelma vahvistaa yhteiskunnan digitaalista siirtymää toimilla, jotka vauhdittavat digi-, teknologia- ja datainvestointeja.
Julkisen sektorin palveluiden digitalisointi on yksi digitalisaatiohankkeiden tavoitteista. Tavoitteena ei ole pelkästään palvelun digitalisointi, vaan prosessien ja palvelutarpeen poistaminen. Toimenpiteillä tavoitellaan merkittävää parannusta DESI-mittauksessa (The Digital Economy and Society Index). Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta. DESI-indeksistä lisää täällä: DESI | Shaping Europe’s digital future (europa.eu).
Vihreä siirtymä
Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
Tavoitteena on tukea vihreän siirtymän ratkaisuja, jotka mahdollistavat merkittäviä päästövähenemiä sekä Suomessa että muualla maailmassa ja jotka tukevat kansallisia hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteita. Näin mahdollistetaan kestävä kasvu myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.
Euroopan komission käynnistämän Green Dealin mukaan Euroopan tulee olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, luonnonvarojen ja muiden resurssien tehokasta käyttöä tulee edistää siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen tulee pysäyttää sekä ympäristön saastumista pitää vähentää. Muutoksessa tulee varmistaa, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava. Lue lisää Green Dealista täällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma | Euroopan komissio (europa.eu).
Haettava rahoitus ja rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika on 1.8.2022-31.12.2024. Käyttöaikaa voidaan tarkentaa avustuspäätöksessä.
Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä.
Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.
Mitä voimme rahoittaa?
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.
3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
- uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
- räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
- työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
- oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
- opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
- muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.
7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
- ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
- työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
- uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
- eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
- uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
- kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.
Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.
Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
- Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
- Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
- Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
- Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Hakemuksen arviointi
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne. - Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
- Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
- Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
- Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
- Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
- Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
- Hakemus on kokonaistaloudellinen.
- Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
- Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Rahoituksen myöntäjä
Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.
Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja - nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.
