Hankeavustus hoiva-avustajien koulutukseen 2024

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja henkilöstömitoituksen edellytyksiin vastaamista
• järjestää hoiva-avustajakoulutusta, joka perustuu uusiin hoiva-avustajan työn suosituksiin.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa.

Päätökset pyritään tekemään 5.12.2024 mennessä.

Avustushausta on järjestetty infotilaisuus 3.10.2024. Tilaisuudessa käytiin läpi avustuksen taustaa, tavoitteita, tavoiteltua kohderyhmää ja sisältöä. Tilaisuustallenteen voi katsoa Jotpan YouTube-kanavalta.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Vuoden 2023 talousarviovalmistelua koskevissa neuvotteluissa yhtenä keskeisenä teemana nousi esiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön heikko saatavuus. Saatavuuden parantamiseksi ja etenkin henkilöstömitoituksen edellytyksiin vastaamiseksi nopeana toimenpiteenä ehdotettiin hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämistä.

Hoiva-avustajan koulutusta, osaamisvaatimuksia ja tehtävänkuvaa koskeva suositus on päivitetty alkaen 1.8.2024. Uuden suosituksen avulla hoiva-avustajien koulutusvaatimuksissa voidaan huomioida sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden uudistus. Hoiva-avustajien työn suosituksessa kuvataan muun muassa hoiva-avustajien työtehtäviä kotihoidossa sekä hoiva-avustajan roolia lääkehoidossa.

Hoiva-avustajakoulutuksessa suoritettavat tutkinnon osat ovat jatkossa:

• Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen (20 osaamispistettä)
• Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen (25 osaamispistettä)
• Asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen (15 osaamispistettä).

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat erityisesti henkilöt, jotka työskentelevät 

• lähiammateissa, esimerkiksi laitoshuoltajana tai henkilökohtaisena avustajana ja/tai 
• epätyypillisissä tai lyhytaikaisissa työsuhteissa. 

Lisäksi potentiaalisia kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi Ukrainasta tulleet pakolaiset, kausityöntekijät, työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat tai ilman ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevat henkilöt.

Koulutus tulee suunnitella sekä toteuttaa niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työn ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella voidaan rahoittaa seuraavia sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon kuuluvia tutkinnon osia: 

• Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen (20 osaamispistettä)
• Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen (25 osaamispistettä)
• Asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen (15 osaamispistettä).

Opintojen toteutusmuodon tulee olla työelämälähtöinen. Pääasialliseksi toteutusmuodoksi suosittelemme oppisopimuskoulutusta. Opintojen toteutusmuodon suunnitelmaa arvioidaan alla kuvattujen valintaperusteiden mukaisesti.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon perusteiden mukaisia.

Avustuksella toteutettavan hankkeen tulee sisältää kohderyhmä ja opintojen toteutusmuoto huomioiden riittävissä määrin seuraavia toimia: 

• kohdennettu opiskelijahankinta
• uraohjaus ja urasuunnittelutaidot, oppimaan oppimisen taitojen ohjaus, oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki sekä mahdolliset muut ohjaustoimet
• muut tukitoimet, kuten kieli- ja digitaidon tuki sekä työpaikalla tapahtuva opastus ja tuki.

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.5.2026. 

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa. Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, hakija voi ottaa yhteyttä avustuksen vastuuvalmistelijaan.

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 3.10.2024 klo 10 – 11:30. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija
+358 295 331 343

mikko.mahonen@jotpa.fi

Valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 31.5.2025 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan palvelukeskuksen rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin).

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.