Hankeavustus kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämiseen

Valtionavustuksen tavoitteena on järjestää koulutusta matkailualalla ja sen lähialoilla työllistyville tai yrittäjinä toimiville henkilöille. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ammattilaisten osaamista kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämisessä. 

Avustuksella järjestettävällä koulutuksella tuetaan uusien, kestävämpien ja vastuullisempien matkailuinnovaatioiden hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Lisäksi tavoitteena on vastata alueellisiin työmarkkinahaasteisiin Suomen matkailustrategian tavoitteiden mukaisesti.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut 
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 3 000 000 euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 5 400 euroa. 

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 19.6.2025 mennessä.

Avustushausta järjestettiin infotilaisuus 1.4.2025. Tilaisuudessa vastattiin etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009) 
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)  
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Matkailualalla ja sen lähialoilla on merkittävä vaikutus suomalaiseen kansantalouteen ja työllisyyteen. Alalla on suuri kasvu- ja vientipotentiaali ja merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muun muassa henkilöliikenteeseen, luoviin aloihin ja elintarviketeollisuuteen. Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä matkailusta saatuja tuloja. 

Suomen matkailualan kasvu on toteutettava taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Matkailualan kestävä ja vastuullinen kehittäminen vaatii taitoa hyödyntää kestävämpiä innovaatioita, jotka edistävät kasvua ja kotimaisen ja ulkomaisen matkailun kysyntää. Uusien kasvua edistävien osaamisten keskiössä ovat muun muassa luontoarvot ja biodiversiteetti, matkailun päästökompensaatiot ja kiertotalous, vastuullisuusraportointi sekä innovaatio- ja uudistumiskyvykkyys. Lisäksi kansallista, alueellista ja paikallista yhteistyötä tulee lisätä matkailualan yrityksissä. 

Merkittävin kasvupotentiaali matkailualalla on matkailuviennin edistämisessä ja korkeakatteisten lisäarvopalveluiden tuotannossa kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille. Kasvua syntyy myös matkailun ja muiden alojen välillä tapahtuvan innovaatiotoiminnan ja yhteistyön tuloksena (erityisesti luovat alat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, elintarvikeala sekä tieto- ja viestintäteknologian ala).

Vastuulliset toimintatavat ovat kilpailuetu kansainvälisillä matkailumarkkinoilla, ja niillä voidaan ohjata kuluttajavalintoja. Aidosti kestävämpien toimintatapojen myötä myös eettisen markkinointi- ja viestintäosaamisen tarve lisääntyy, sillä palveluiden kysyntää ohjaa yhä enemmän kestävyysajattelu ja samanaikaisesti yrityksissä tulee huolehtia omasta kyvykkyydestä välttää viherpesua ja siihen liittyviä riskejä.

Kestävään kasvuun liittyvillä rakenteellisilla muutoksilla voidaan ohjata alan työmarkkinanäkymiä ennakoitavimmiksi ja kansantaloudellisesti tehokkaammiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi pysyvien työpaikkojen lisääminen sesonkien tasaamisen kautta, osaamisen kehittäminen uusien innovaatioiden hyödyntämisessä ja yhteistyön lisääminen. Haasteena on, ettei koulutustarjonta kykene täysin vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin tällä hetkellä. 

Uudella osaamisella tulisi vastata Suomen matkailustrategian neljään pääasialliseen tunnistettuun painopisteeseen, joita ovat

• kestävän kehityksen mukaisen toiminnan yleinen vahvistaminen 
• digitaaliseen muutokseen vastaaminen
• saavutettavuuden kehittäminen matkailualan tarpeet huomioiden 
• kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmistaminen.

Tällä hetkellä merkittäviä kestävän kasvun esteitä matkailualalla ovat työmarkkinoiden rakenne sekä haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannossa. 

Matkailualalle on ominaista työmarkkinoiden epäsäännöllisyys ja pirstaleisuus. Työtä on usein tarjolla kausittain, epäsäännöllisesti ja osa-aikaisesti, eikä kaikkiin tehtäviin ole olemassa vakioitua ja ajantasaista koulutuspolkua. Kestävän matkailun näkökulmasta erityisesti sesonkien tasaamiseen tähtäävillä toimenpiteillä voidaan tavoitella pysyvien työpaikkojen määrän lisäämistä ja siten vakaampaa tilannetta. Pääosa matkailualan yrityksistä on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eikä merkittävää keskittymistä ole toistaiseksi tapahtunut. 

Osaavan työvoiman saatavuudessa oli haasteita jo ennen koronapandemiaa, ja pandemian aikana haasteet kasvoivat entisestään. Näistä negatiivisista kehityksistä ei ole täysin palauduttu. Alan rakenne on lisäksi suhdanneherkkä. Matkailualalla lähes puolet henkilötyövuosista syntyy ravitsemistoiminnassa ja kolmannes henkilöliikenteessä ja sitä palvelevassa toiminnassa. Ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät sekä majoitustoiminta muodostavat molemmat noin kymmenenneksen toimialojen henkilötyövuosista. 

Visit Finlandin suuralueyhteistyömalli jakaa Suomen neljään matkailun suuralueeseen: Lappiin, Järvi-Suomeen, pääkaupunkiseutuun sekä rannikko- ja saaristoalueeseen. Suuraluemallin tavoitteena on luoda aluevetoista perustaa vahvalle palveluiden ja tuotteiden tarjonnalle sekä vetovoimaisten alueellisten brändien rakentumiselle. Kestävän kasvun varmistamiseksi tavoitteena on matkailun yöpymisvuorokausien kasvun jakautuminen paitsi ympärivuotisesti myös tasaisemmin alueiden välillä. 

Suuralueista Lapissa kärsitään työvoimapulasta ja muilla alueilla työvoiman kohtaanto-ongelmista. 

Avustushakemusta laatiessa tulee huomioida toteutusalueen mukaisen suuralueen rakenteet sekä erityispiirteet. Lisäksi hakemuksen laatimisessa kannustetaan yhteistyöhön muiden suuralueen toimijoiden kanssa. 

Valtionavustushakemuksen suunnittelussa hyödynnettävää materiaalia: 

Työ- ja elinkeinoministeriö:

Matkailu lukuina - Työ- ja elinkeinoministeriö (tem.fi)

Matkailun työllisyys - Työ- ja elinkeinoministeriö (tem.fi)

Suomen matkailustrategia vuosille 2019–2028 - Työ- ja elinkeinoministeriö (tem.fi)

Visit Finland:

Vastuullinen matkailu  (visitfinland.fi)

Visit Finland ja Suomen kestävän kasvun ohjelma  (visitfinland.fi)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus: 

Osaamistarvekompassi (osaamistarvekompassi.fi)

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka

• työskentelevät tai toimivat yrittäjinä matkailualalla, esimerkiksi
  • matkailun, majoituksen ja tapahtumapalvelujen johtajat, asiantuntijat ja työntekijät
  • majoitus- ja ravitsemistoiminnassa muissa tehtävissä työskentelevät henkilöt
  • liikennevälineiden tai vapaa-ajan välineiden vuokraustoiminnassa työskentelevät henkilöt
  • markkinoinnista vastaavat henkilöt
  • matkatoimistoissa työskentelevät henkilöt ja matkaoppaat
  • virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa työskentelevät henkilöt
• työskentelevät tai toimivat yrittäjinä matkailualan lähialoilla ja joiden työtehtävät sijoittuvat matkailun toimialan läheisyyteen tai ovat riippuvaisia matkailualasta, esimerkiksi
  • luovilla aloilla työskentelevät henkilöt
  • tieto- ja viestintäteknologian (ICT) alalla työskentelevät henkilöt
  • henkilöliikenteessä työskentelevät henkilöt
  • elintarviketeollisuudessa tai vähittäiskaupassa työskentelevät henkilöt (erityisesti luonnontuotteiden valmistuksen, myynnin tai markkinoinnin piirissä toimivat henkilöt).

Koulutuksiin tavoitellaan erityisesti sellaisia edellä mainituissa tehtävissä toimivia henkilöitä, joiden korkein koulutusaste on perusaste.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen (vähintään 70 % avustuksesta)

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

• Matkailun ympäristövaikutusten tuntemus ja negatiivisten kestävyysvaikutusten ehkäiseminen
  • luontoarvot, kestävyys ja biodiversiteetti
  • vastuullisuusraportointi (ESG) erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille
  • muu ympäristövaikutusten mittaaminen ja mittausdatan hyödyntäminen 
  • päästökompensaatioiden lisääminen ja kehittäminen
  • kiertotalouden ja ympäristövaikutusten johtaminen
  • negatiivisten sosiaalisten ja eettisten vaikutusten tunnistaminen, ymmärrys ja ehkäiseminen
• Alueellisen ja paikallisen matkailun tukemistaidot
  • markkinointi ja brändäys
  • kohdematkailun kehittäminen, uusien yhteistyömallien rakentaminen ja yhteis- tai kohdemarkkinointi
  • ohjelma- ja tapahtumatuotanto
  • virtuaalitodellisuuteen sijoittuvien matkailukokemusten edistäminen
• Liiketaloudellinen osaaminen
  • myynti ja markkinointi, muun muassa viherpesun riskien välttäminen
  • vastuulliset ja kestävät hankinnat
  • yritystoiminnan vastuullinen kasvu ja kehittäminen
  • kiertotalouden liiketoiminnan ja palveluiden kehittäminen
  • kiertotalous ja ilmasto liiketoimintamahdollisuutena
  • ymmärrys eri toimialojen osaamisen hyödynnettävyydestä (muun muassa luovat alat, tieto- ja viestintäteknologia, elintarviketeollisuus)
  • innovointi- ja uudistumiskyvykkyys sekä uusien teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen yli toimialarajojen
  • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen 
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.10.2026.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan sähköisen asiointipalvelun kautta määräaikaan mennessä saapuneet ja allekirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittamat hakemukset käsitellään. Kirjeellä, sähköpostilla, puhelimella tai muilla tavoin sähköisesti tai paperisesti toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Toteutuksen työnantajayhteistyökumppanit on sitoutettu koulutuksen toteuttamiseen jo hakuaikana. 
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus​

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 15.10.2025 mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI).

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA).

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, jos avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti. 

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti muun muassa silloin, kun opinnot aloittaneiden määrä on alle 75 % päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä. Tällöin palautuksen määrä perustuu siihen, kuinka suuri osa päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä on jäänyt saavuttamatta.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna päätöksen mukaisen opiskelijamäärän ja toteutuneen opiskelijamäärän erotuksella. Lisäksi maksetaan mahdollinen korko.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

HUOMIO! Yhteishankkeiden osalta hakulomakkeen kustannusarviossa ilmoitetaan vain avustuksen päähakijan menoluokkakohtaiset kustannukset. Avustuksen siirron saajien osalta menoluokkakohtainen kustannusarvio toimitetaan hakulomakkeeseen erillisenä liitteenä.