Hankeavustus kotipalvelutyöntekijöiden ja henkilökohtaisten avustajien täydennyskoulutuksiin

Hankeavustuksella järjestetään koulutusta henkilöille, jotka työskentelevät kotipalvelutyöntekijänä, kotiapulaisena, henkilökohtaisena avustajana tai asumisyksiköissä vastaavissa tehtävissä.

Tässä avustushaussa koulutusten kohderyhminä ovat tehtävissä työskentelevät henkilöt,

• joiden korkein koulutusaste on perusaste
• joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame
• jotka työllistyvät oman yritystoiminnan tai kevytyrittäjyyden kautta (mukaan lukien laskutusosuuskunnat tai vastaavat) 
• joiden suorittama tutkinto tai koulutus ei tarjoa sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää nykyisissä työtehtävissä tai
• jotka työskentelevät henkilökohtaisena avustajana työnantajamallilla ja joiden tavoitteena on pysyä alalla tai lisätä työtuntejaan.

Avustuksen tavoitteena on kehittää oppilaitosten perustoimintaan sellaisia pysyviä koulutusmalleja, joilla

• parannetaan tehtävissä jo työskentelevien henkilöiden työmarkkina-asemaa
• nostetaan heidän osaamistasoaan
• edistetään laadukasta ja eettistä kotipalvelua, asumisyksikköpalvelua ja avunkäyttäjän kannalta laadukasta ja eettistä henkilökohtaisen avustamisen palvelua.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät
• Saamelaisalueen koulutuskeskus

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita sekä hankkeita, joissa tehdään yhteistyötä koulutusasterajat ylittävästi. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. 

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 4800 euroa sisältäen koulutuksen, opiskelijahankinnan, työnantajayhteistyön sekä koulutuksen yhteydessä toteutettavat ohjaustoimet. Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua kokoaikaisen työn ohessa. 

Päätökset pyritään tekemään 30.5.2025 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 28.2.2025 klo 9:00–10:00. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Väestön ikääntyminen lisää osaavan työvoiman kysyntää hoitoalalla. Samaan aikaan ala kärsii valtakunnallisesta kohtaanto-ongelmasta. Kotipalvelutyöntekijöinä, kotiavustajina ja henkilökohtaisina avustajina työnantajamallilla työskentelevistä kasvava osuus toimii tehtävissä pelkän perusasteen varassa. Tehtävissä toimitaan useasti ilman tarvittavaa kotimaisen kielen taitoa tai tarvittavaa ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa. Lisäksi yrittäjänä alalla työskenteleviltä henkilöiltä voi puuttua sopivia tapoja ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.

Kotipalvelussa tai asumisyksiköissä työskentelevän henkilön työnkuva voi olla hyvin laaja. Ammattialalla vaaditaan moninaista ja laaja-alaista osaamista aina asiakaspalvelutaidoista ensiaputaitoihin ja ajanvarausten hallintaan. Osaamisista nousevat esiin juuri asiakaspalveluun, erityistarpeisten asiakkaiden avustamiseen, yhteistyöhön ja viestintään liittyvät osaamiset. Asiakkaiden kodeissa tapahtuvassa työssä eettinen osaaminen ja asiakkaan kohtaamisen taidot korostuvat.

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat kotipalvelutyöntekijänä, kotiapulaisena, henkilökohtaisena avustajana työnantajamallilla tai vastaavissa tehtävissä asumisyksiköissä työskentelevät henkilöt, joilla on täydennyskoulutuksen ja lisäosaamisen hankkimisen tarve. 

Erityisesti koulutuksiin tavoitellaan sellaisia edellä mainituissa tehtävissä toimivia henkilöitä, 

• joiden korkein koulutusaste on perusaste
• joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame
• jotka työllistyvät oman yritystoiminnan tai kevytyrittäjyyden kautta (mukaan lukien laskutusosuuskunnat tai vastaavat)
• joiden suorittama tutkinto tai koulutus ei tarjoa sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää nykyisissä tehtävissä tai
• jotka työskentelevät henkilökohtaisena avustajana työnantajamallilla ja joiden tavoitteena on pysyä alalla tai lisätä työtuntejaan.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Opiskelijahankinnan suunnittelussa on huomioitava erityisesti työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö, avustuksen kokonaisopiskelijamäärätavoite sekä erityisesti perusasteen koulutuksen varassa työskentelevien henkilöiden tavoittaminen. 

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on tässä hakutiedotteessa ja valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua vähintään seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen (vähintään 50 % avustuksesta)

• tutkinnon osien perusteiden tai vapaan sivistystyön ylläpitoluvan mukaiset sisällöt
• ammattieettisten periaatteiden mukainen sekä oman työtehtävän ja toiminta-alueen ammatillisten vastuiden ja rajojen puitteissa toimiminen
• asiakkaan kohtaamisen taidot, sosiaaliset taidot, ammatillinen vuorovaikutus, kunnioittava ja tilanteeseen sopiva puhetapa sekä asiakastyöhön tai avunkäyttäjän kanssa tehtävään työhön liittyvät muut työskentelyn kannalta välttämättömät taidot
• työelämän pelisäännöt sekä yleiset työskentelytaidot ottaen huomioon koulutuksen kohderyhmän tarpeet

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa (esimerkiksi työnantajajärjestöt, ammattiliitot ja muut koulutuksen järjestäjät myös eri koulutusasteilta)
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille, esimerkiksi suoritetun koulutuksen mahdolliset vaikutukset omaan työmarkkinatilanteeseen
• osaamispalveluun sisältyvien ohjauksen toimien ja tukitoimien aktiivinen viestiminen potentiaalisille osallistujille.

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat ja välttämättömät kielituen toimet vieraskielisille opiskelijoille, jotta sekä työskentely että opiskelu kotimaisilla kielillä mahdollistuu
• tarvittavat ja välttämättömät opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset perustaidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin.

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen 
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki.

Koulutusmallien kehittäminen (enintään 20 % avustuksesta)

• koulutusmallin toteuttaminen siten, että koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa
• koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen siten, että se on mahdollista suorittaa jollakin kotimaisella kielellä (suomi, ruotsi, saame) tai tarvittaessa näiden yhdistelmällä
• työnantajayhteistyön kehittäminen nykyisten ja uusien kumppanien kanssa
• työnantajien sitouttaminen yhteistyöhön koulutuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia. Ammatillisen osaamisen kehittämisen osioon voidaan sisällyttää osaamisalueita esimerkiksi seuraavista tutkinnoista. Sisältöjen ei tarvitse kuitenkaan rajautua näihin.

• vammaisalan ammattitutkinto
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
• puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
• mielenterveys- ja päihdetyön ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• vanhustyön erikoisammattitutkinto

Lisäksi koulutukseen voidaan sisällyttää yrittäjyysosaamisen, oman yritystoiminnan kehittämisen tai työnantajamallissa toimimisen sisältöjä huomioiden koulutuksen kohderyhmän tarpeet.

Osaamispalvelu voi koostua esimerkiksi joistain seuraavista soveltuvista sisällöistä:

Vammaisalan ammattitutkinto:

Opiskelija

• valmistaa ruokia ja leivonnaisia huomioiden asiakkaiden erityisruokavaliot
• työskentelee hygieenisesti ruoan valmistuksessa ja leivonnassa
• avustaa vaatehuollossa, kodinhoidossa, kotisiivouksessa ja järjestyksen ylläpidossa
• noudattaa työssään asianmukaisesti tietosuojan periaatteita ja menetelmiä
• noudattaa yksityisyyden suojaa ja vaitiolovelvollisuutta työsuhteen aikana ja sen jälkeen
• toimii vuorovaikutustilanteissa ammatillisesti
• käyttää kunnioittavaa ja tilanteeseen sopivaa puhetapaa
• viestii suullisesti suomen, ruotsin tai saamen kielellä ja tarvittaessa yhdellä vieraalla kielellä
• huolehtii työergonomiastaan
• toimii ensiaputilanteissa tilanteen edellyttämällä tavalla ja hälyttää lisäapua.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto:

Opiskelija

• toimii ammattieettisten periaatteiden mukaisesti, kuten itsemääräämisoikeus, ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus
• työskentelee hygieniavaatimusten ja aseptisten periaatteiden mukaisesti.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto:

Opiskelija

• noudattaa työhön liittyviä säädöksiä ja määräyksiä
• toimii oman työtehtävänsä ja toiminta-alueensa ammatillisten vastuiden ja rajojen puitteissa
• tietää uhkaavissa tilanteissa käytettävän toimintamallin ja pyrkii ennakoimaan niitä
• noudattaa työyhteisön sääntöjä ja toimintatapoja
• sopii työyhteisön jäsenten kanssa työhön ja palveluihin liittyvästä tiedotuksesta
• noudattaa työssään asiakas-, potilas- ja työturvallisuuden periaatteita.

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.10.2026. 

Käyttöaikaan voidaan myöntää jatkoa vain painavasta ja hyvin perustellusta syystä.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan sähköisen asiointipalvelun kautta määräaikaan mennessä saapuneet ja allekirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittamat hakemukset käsitellään, ja Jotpa voi tarvittaessa pyytää niihin täydennyksiä. 

Kirjeellä, sähköpostilla, puhelimella tai muilla tavoin sähköisesti tai paperisesti toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen organisaation puolesta:

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 28.2.2025 klo 09–10. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija
+358 295 331 343

mikko.mahonen@jotpa.fi

Valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus​

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet.

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle 

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset, jotta avustus voidaan myöntää. Seuraavia kohtia ei erikseen arvioida, mutta kaikkien vähimmäisvaatimusten tulee täyttyä avustushakemuksessa.

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Työnantajayhteistyökumppaneita on vähintään kaksi, ja kumppanit on nimetty hakemuksessa.
• Toteutuksen työnantajayhteistyökumppanit on sitoutettu koulutuksen toteuttamiseen jo hakuaikana esimerkiksi aiesopimusten avulla.
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Avustuksella toteutettavan koulutuksen opiskelijakohtainen hinta on enintään hakutiedotteella määritelty enimmäishinta.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu vastaavan sisältöisten jatkuvan oppimisen palveluiden nykytarjonta sekä se, mitä uutta avustuksella toteutettu koulutus tuottaa nykyiseen jatkuvan oppimisen palvelutarjontaan.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 15.10.2025 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, jos avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti tai avustusta on muutoin jäänyt käyttämättä. 

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä tai valmistuneiden määrä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen tavoitteellinen opiskelijamäärä. Avustusta tulee palauttaa tavoitteelliseen opiskelijamäärään perustuen seuraavissa tapauksissa:

• Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden (aloittaneet) määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)
• Mikäli päätökseen kirjatusta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä alle 50 % suorittaa suunnitellun palvelun loppuun (valmistuneet)
• Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneita on vähemmän kuin päätökseen kirjattu tavoitteellinen opiskelijamäärä, avustusta tulee palauttaa tapauksissa, joissa opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa suunnitellun palvelun loppuun.

• Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 
• Valmistuneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden ja joka on saanut vastaavalle rahoituslähdekoodille kirjatun suoritemerkinnän opintorekisteriin tavoitteena olleista opinnoista.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin). Palautettavan avustuksen määrän laskenta perustuu todellisiin opiskelijamääriin.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot