Hankeavustus teollisuusrobotiikan osaamistarpeisiin

Valtionavustuksen tavoitteena on edistää teollisuusrobotiikan käyttöönottoa lisäämällä osaamista alan suunnittelu- ja kehittämistyössä sekä lisäämällä sen hyödyntämisosaamista teollisuudessa.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 8000 euroa. 

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 13.6.2025 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 10.4.2025 klo 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014) 
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Teollisuusrobotiikka on kasvava osa valmistavaa teollisuutta. Robotiikan laajempi käyttöönotto on avainasemassa teollisuustuotannon tuottavuuden, joustavuuden ja laadun lisäämiseksi. Suurissa yrityksissä teollisuusrobotiikkaa on otettu käyttöön jo laajalti, mutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä robotiikan käyttö on vähäisempää, koska alkuinvestoinnit ovat suuret. Yrityksissä ei myöskään välttämättä ole riittävää osaamista robotiikan käyttöönottoon, käyttöön tai huoltamiseen. Osaamista puuttuu teollisuusrobottien valmistus-, ylläpito- ja ohjelmointikustannusten laskemisessa. Tällaiset osaamispuutteet ovat olleet robottien käytön esteenä yrityksissä. 

Teknologian nopea kehitys haastaa robotiikasta kiinnostuneita yrityksiä pysymään ajan tasalla uusimmista innovaatioista ja teknisistä ratkaisuista. Osaamista teollisuusrobotiikassa tulisikin päivittää jatkuvasti, koska vanhentunut osaaminen voi hidastaa teollisuusrobotiikan hyödyntämistä täysimääräisesti.

Teollisuusrobotiikan hyödyntäminen ja laajempi käyttöönotto edellyttävät yhteistyötä teollisuuden, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja koulutuksen järjestäjien kanssa. 

Tätä valtionavustushakua tullaan täydentämään hankinnalla syksyllä 2025, koska teollisuusrobotiikan alalla on tarvetta myös muuhun kuin säänneltyyn koulutukseen. 

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat teollisuusrobotiikan suunnittelun, ohjelmoinnin ja hyödyntämisen parissa parissa työskentelevät henkilöt ja ensisijaisesti valmistavan teollisuuden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat osaamisen päivittämistä robotiikan käyttöönottamiseksi tai käytön tukemiseksi. 

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen (vähintään 60 % avustuksesta)

Koulutukset voivat sisältää teollisuusrobotiikan, konenäön, palvelurobotiikan, mobiilirobotiikan, yhteistyörobotiikan tai ohjelmistorobotiikan osaamissisältöjä. Ne voivat kohdistua myös robotiikkaa tukeviin uusiin teknologioihin (esimerkiksi AI, XR ja puettava teknologia). Koulutukset voivat myös olla teollisuusrobotiikkaan liittyviä liiketaloudellisia tai turvallisuuteen kohdistuvia osaamissisältöjä. Opinnot voivat olla sisällöiltään myös muuta robotiikan käyttöönottoon, käyttöön tai huoltoon liittyviä sisältöjä. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen 
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.12.2026.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan sähköisen asiointipalvelun kautta määräaikaan mennessä saapuneet ja allekirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittamat hakemukset käsitellään. Kirjeellä, sähköpostilla, puhelimella tai muilla tavoin sähköisesti tai paperisesti toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on mahdollista suorittaa jollakin kotimaisella kielellä (suomi, ruotsi, saame) tai tarvittaessa näiden yhdistelmällä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus​

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.   

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 1.1.2026 mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50  % avustussummasta.

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla.

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.  

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, jos avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti. 

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti muun muassa silloin, kun opinnot aloittaneiden määrä on alle 75 % päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä. Tällöin palautuksen määrä perustuu siihen, kuinka suuri osa päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä on jäänyt saavuttamatta.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna päätöksen mukaisen opiskelijamäärän ja toteutuneen opiskelijamäärän erotuksella. Lisäksi maksetaan mahdollinen korko.  

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

HUOMIO! Yhteishankkeiden osalta hakulomakkeen kustannusarviossa ilmoitetaan vain avustuksen päähakijan menoluokkakohtaiset kustannukset. Avustuksen siirron saajien osalta menoluokkakohtainen kustannusarvio toimitetaan hakulomakkeeseen erillisenä liitteenä.