Hoiva-avustajien koulutus 2/2023
Tämä haku on päättynyt.
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja henkilöstömitoituksen edellytyksiin vastaamista.
Avustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon järjestämislupa.
Vapaan sivistystyön ylläpitäjät ja korkeakoulut voivat olla osahakijoina mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjien koordinoimissa yhteishankkeissa.
Avustuspäätökset tehdään marraskuussa 2023 tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Lue lisää päätöksistä
Tausta
Vuoden 2023 talousarviovalmistelua koskevissa neuvotteluissa yhtenä keskeisenä teemana nousi esiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön heikko saatavuus. Saatavuuden parantamiseksi ja etenkin henkilöstömitoituksen edellytyksiin vastaamiseksi nopeana toimenpiteenä ehdotettiin hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämistä.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2023 esitettiin hoiva-avustajien koulutuksen lisäyksiä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin myönnettiin noin 10,8 miljoonan euron lisäys. Yhteensä määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025.
Vanhuspalvelulain muutos mahdollisti 1.10.2020 alkaen hoiva-avustajien työpanoksen laskemisen osaksi henkilöstömitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Uudistuneen lainsäädännön pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 6.10.2020 suosituksen, jossa määritellään hoiva-avustajien tehtävänkuva, työssä tarvittava osaaminen sekä osaamistarpeisiin vastaavan koulutuksen laajuus ja sisältö.
Hoiva-avustajana voi toimia välittömässä asiakastyössä ikääntyneiden palveluissa, kun henkilö on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osat:
- Kasvun ja osallisuuden edistäminen (25 osaamispistettä)
- Ikääntyvien osallisuuden edistäminen (35 osaamispistettä)
Tavoitteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus avaa haettavaksi hoiva-avustajakoulutukseen suunnatun valtionavustuksen. Valtionavustuksen tavoitteena on lisätä henkilöstömitoitukseen soveltuvien hoiva-avustajien määrää työmarkkinoilla.
Valtionavustuksella tulee järjestää hoiva-avustajan koulutukseen kuuluvia sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osia. Lisäksi avustuksella voidaan:
- tukea opiskelijahankintaa avustuksella toteutettavaan tai muuhun, esimerkiksi työvoimakoulutuksena järjestettävään, hoiva-avustajakoulutukseen muun muassa hakevalla toiminnalla
- tukea sekä avustuksella toteutetun että muiden hoiva-avustajaopintojen aikaisia tukitoimia oppilaitoksissa ja varmistaa opintojen loppuunsaattaminen sekä työelämään sijoittuminen
- järjestää työpaikkaohjaajien koulutusta hoiva-avustajaopiskelijoiden tukemiseksi.
Avustuksen tavoitteena on kouluttaa yhteensä 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Valintapäätöksissä tullaan priorisoimaan niitä avustuksen hakijoita, joilla on mahdollisuus aloittaa koulutukset tammi-helmikuussa 2024.
Mikäli pääasiallisen hakijan tavoitteelliset opiskelijatyövuodet eivät palvelukeskuksen arvion mukaan tule täyttymään vuonna 2023, valtionavustuksella voidaan tukea opiskelijahankinnan ja opiskelun aikaisen tuen toimia valtionosuusrahoituksella toteutettavaan hoiva-avustajakoulutukseen sekä järjestää työpaikkaohjaajien koulutusta hoiva-avustajaopiskelijoiden tukemiseksi.
Palvelukeskus tulee tarvittaessa järjestämään täydennyshaun tälle valtionavustushaulle keväällä 2024.
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan sekä tukitoimien toteuttamisesta.
Hakemuksissa tullaan arvioimaan työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa. Erityisesti arvostamme oppisopimusta tai muuta työelämälähtöistä toteutusmuotoa. Opiskelijahankinnan toimivuuden varmistamiseksi hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota koulutusten aikatauluttamiseen ja yhteensovittamiseen järjestämisalueen muun hoiva-avustajakoulutuksen kanssa.
Hankkeiden pääasiallisina kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Potentiaalisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi lähiammateissa toimivat, Ukrainasta tulleet pakolaiset, epävarmoissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat henkilöt. Hankkeissa toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat.
Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan, opiskelun aikaisiin tukitoimiin, kuten kielitukeen, sekä esimerkiksi yhteistyöhön opiskelun aikaisen lastenhoidon järjestämiseksi. Palvelukeskus ei määrittele tässä valtionavustuksessa ylärajaa sille, mikä osuus avustuksesta voidaan käyttää edellä mainittuihin toimiin esimerkiksi ostopalveluina varsinaisten tutkinnon osien suorittamisen lisäksi.
Mihin avustusta voidaan myöntää
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon järjestämislupa.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustusrahoitusta
- hoiva-avustajakoulutukseen kuuluvien tutkinnon osien järjestämiseen
- avustuksella toteutettavan tai muun hoiva-avustajakoulutuksen opiskelijahankintaan sekä itse että ostopalveluna toteutettuna
- avustuksella toteutettavan tai muun hoiva-avustajakoulutuksen aikaisiin tukitoimiin opintojen valmistumisen ja työllistymisen varmistamiseksi sekä itse että ostopalveluna toteutettuna
- työpaikkaohjaajien kouluttamiseen.
Haettava rahoitus, palautusehdot sekä rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa suunnitellun koulutuksen loppuun.
Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.
Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 25.10.2023 klo 16.00.
Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijoilta.
Avustuksen valmistelijat: erityisasiantuntijat Mikko Mähönen.
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.
Mitä voimme rahoittaa?
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta
1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen
3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen
6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet
- uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi
- räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus
- työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi
- oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet
- opiskelumotivaation kasvattamisen toimet
- muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.
7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet
- työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi
- uudet toteutusmenetelmät ja -metodit
- eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa
- uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet
- kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.
Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.
Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). Koski-tietovarannossa käytetään Jotpan rahoituskoodia 14.
Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon. Virta-tietovarannossa käytetään Jotpan rahoituskoodia 6.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
- Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
- Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
- Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
- Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Hakemuksen arviointi
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
- Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
- Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
- Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
- Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
- Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
- Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
- Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
- Hakemus on kokonaistaloudellinen.
- Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.