Koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutusten hoito

Valtionavustus

Hakuaika: 4.4.2022 16:15 - 16.5.2022 16:15

Tämä haku on päättynyt

4.7.2022

Valtionavustusta jaetaan 73 hankkeelle kesällä 2022

Jotpa on myöntänyt valtionavustusta yhteensä 15,8 miljoonaa euroa kolmessa eri rahoitushaussa liittyen koronapandemian hoitoon, digitaalisuuteen ja vihreään siirtymään sekä SOTE- ja VAKA-alojen pätevöittäviin opintoihin.

Tiivistelmä

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on

vastata koronapandemiasta kärsineiden toimialojen osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin (erityisesti majoitus-, ravitsemis- ja matkailuala sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala)
lisätä työelämässä vaadittavia taitoja, luoda uudenlaisia urapolkuja sekä ennaltaehkäistä toimialojen osaamisvalumaa sekä
vastata ennakoivasti kyseessä olevien toimialojen kansainvälisen turvallisuustilanteen muutosten aiheuttamiin haasteisiin.

Avustusta voivat hakea

ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
vapaan sivistystyön ylläpitäjät ja
korkeakoulut.

Taustaa

Koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimenpiteet ovat ravistelleet voimakkaasti palvelusektorin työmarkkinanäkymiä, erityisesti

majoitus-, ravitsemis- ja matkailualaa
kulttuurialaa sekä
tapahtumatuotantoa ja tapahtuma-alaa.

Toimialoilla on tapahtunut merkittävää osaamisvalumaa muille aloille, mikä heikentää osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen osaamispalveluja on tarkoituksenmukaista tarjota koronapandemian ja yleiseurooppalaisen turvallisuustilanteen aiheuttamien työmarkkinahäiriöiden lieventämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Pandemiasta kärsineiden toimialojen haasteisiin voidaan vastata sekä alalla työskentelevän, alalle muilta aloilta suuntaavien, että alalle palaavien työikäisten osaamisen kehittämisen valtionavustushankkeilla.

Vuoden 2022 työmarkkinoiden kokonaiskuva näytti ennen Ukrainan kriisiä myönteiseltä. Rajoitustoimenpiteiden purkaminen keväällä vaikuttaa majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alan osittaiseen kysynnän palautumiseen, mutta samalla näköpiirissä on itäisen Euroopan tilanteeseen liittyviä tummia pilviä. Yleisnäkymänä on, että pandemiasta kärsineiden toimialojen haasteet syvenevät entisestään. Odotettavissa voi jo pian olla lomautuksia ja työttömyyden kasvua, johon on syytä vastata erilaisin urapolkujen kehittämispalveluin. Venäjään kohdistuvat pakotteet tulevat vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin Suomessa.

Lentoliikenteen rajoitusten näkökulmasta Helsinki-Vantaan lentoasema kärsii merkittävästi kansainvälisenä liikenteen solmukohtana erityisesti Aasian suuntaan. Vaarana on koko lentoliikennekeskittymän työvoimatarpeen väheneminen ja massiiviset uudelleenkoulutustarpeet.

Samanaikaisesti muiden kehitysten kanssa tapahtuva kotimaisen audiovisuaalisen (AV) alan kiihtyvä muutos heijastuu myös kulttuuri- ja tapahtuma-aloille. AV-osaamisen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työtehtävien osaamisvaatimuksia eikä tiettyjen työnkuvien koulutusta ole nykyisellään lainkaan tarjolla. Osaamisvajeita AV-alalla ja -tehtävissä on paljon: kriittisin osaamisvaje on tällä hetkellä kokonaisvaltaisessa projektinhallinnassa, liiketoiminnan ja asiakaspalvelun ymmärryksessä, budjetoinnissa sekä yhteistyö-, esimies- ja johtamistaidoissa.

Digitaalisia palveluja tarjoavien yritysten kysyntä on kyseisillä toimialoilla kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, mutta samaan aikaan on tapahtunut lomautuksia ja työttömyyden kasvua. Osaamisvaatimuksina ovat kasvaneet digitaidot ja vihreään siirtymään liittyvät ilmastonmuutos- ja kiertotalousosaamiskokonaisuudet.

Tavoitteet

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailuala

Rahoituksen piiriin haetaan hankkeita, joissa on mahdollisuus parantaa joustavasti työn ohessa esimerkiksi

digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaamista (muun muassa markkinointi, sosiaalinen media)
robotiikkateknologian käyttötaitoja
moniammatillista osaamista erityisesti ravitsemusalalla (siistiminen, valmistus, valvonta, asiakaspalvelu) ja
automaatioiden hallintaosaamista.

Muita sisältöjä ja teemoja voivat olla esimerkiksi: tuotteistaminen, sähköinen liiketoimintaosaaminen, markkinointi- ja brändiosaaminen, kielitaito ja kulttuuriosaaminen, palvelumuotoilu ja personointi, palveluiden räätälöinti, erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen luominen, asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen, kestävä kehitys, ekologisuus ja vastuullisuus, palveluiden korostuminen kulutuksessa, verkostoituminen ja yritysten välinen yhteistyö sekä elämys- ja luontomatkailu.

Hankkeiden tavoitteena on pitovoiman edistäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen toimialalla. Tavoitteina ovat lisäksi ammattisiirtymien edistäminen henkilöiden työmarkkinakilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä pidemmällä aikavälillä työelämän osaamisen kehittämisen järjestelmien standardisointi ja vakiinnuttaminen.

Hankkeiden tavoitteena voi olla jatkotyöllistyminen alalle joko alan muista tehtävistä, muulta alalta tai työvoiman ulkopuolelta. Lisäksi voidaan pyrkiä järjestämään lisä- tai täydennyskoulutusta maahanmuuttajille englannin kielellä.
Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavissa hankkeissa tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Kulttuuriala

Kulttuurialoilla yleisistä työelämätaidoista eniten merkitystään kasvattavat

innovaatio-osaaminen
digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen
digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot sekä
markkinointiosaaminen ja immateriaalioikeuksien tuntemus.

Ammattikohtaisista osaamisista nousevat esille erityisesti

tuotteistamisosaaminen
3D-kuvien lukemiseen liittyvä osaaminen
3D-mallinnusosaaminen (CAD/CAM/CAP/CNC)
digitaalisesti ohjattujen tuotantolaitteiden ohjausosaaminen ja
rahoituksen hankintaosaaminen.

Lisäksi AV-teknologiaosaamisen kehittämiselle kautta linjan on suuria tarpeita, myös toimialarajat ylittävästi.
Lisä- ja täydennyskoulutus tulee toimialan näkökulmasta toteuttaa joustavasti ja ripeästi. Myös alanvaihtokoulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Lisä- ja täydennyskoulutukseen hakeutuminen suuntautuu nykyään tutkintoihin, vaikka fokuksen pitäisi olla tutkinnon osissa tai jopa pienemmissä osissa. Osaamisen kehittämisen yhteydessä on tarpeen kehittää työelämässä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, joka sisältää formaalin, informaalin ja nonformaalin oppimisen. Samoin opiskelijaohjaukseen tulee suunnata panostuksia.

Hankkeiden tavoitteena tulee olla ensisijaisesti alalla työskentelevien freelancereiden ja itsensä työllistävien osaamisen kehittäminen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä toissijaisesti muuten alalla työllistyvien osaamisen kehittäminen. Lisäksi muilla tai useilla eri toimialoilla samanaikaisesti työskentelevät voivat olla hankkeiden kohderyhmää.

Hakemuksissa arvostetaan esimerkiksi seuraavia sisältöjä:

taidealoilla työskentelevien työelämävalmiuksien vahvistaminen (ammattikuvien moninaisuus)
verkostomaiseen toimintakulttuuriin liittyvän osaamisen vahvistaminen
yhteistyöosaaminen muiden sektoreiden kanssa, mukaan lukien muiden sektoreiden toiminta- ja rahoitusjärjestelmien tunteminen
henkilöbrändäys ja oman osaamisen myynnin taidot
digitaalinen osaaminen ja erityisesti AV-osaaminen
kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvien osaamisresurssien hyödyntäminen ja
kulttuuriseen kestävyyteen liittyvä osaaminen.

Muita sisältöjä ja teemoja voivat olla erityisesti: tuotteistaminen, markkinointi, sosiaalisen median osaaminen, pelialan osaaminen, liiketaloudellinen osaaminen, verkkokauppaan liittyvä osaaminen, kielitaito ja kansainvälistyminen, elämysten ja palveluiden korostuminen kulutuksessa, digitalisaation muuttama ansaintalogiikkaa, verkostomainen tuotteiden ja palveluiden suunnittelu ja valmistus, monialaisuus sekä palvelumuotoilu.

Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavissa hankkeissa tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Tapahtuma-ala

Tapahtuma-alan tehtävissä työelämätaidoista eniten merkitystään kasvattavat AV-osaaminen, tapahtuma- ja esitystekniikka, kaupallinen osaaminen sekä markkinointi- ja myyntiosaaminen, virtuaaliympäristöosaaminen, digitaidot sekä asiakaskokemuksen luomisen taidot. Erityisesti rajoitusten hellittäessä alalle palaavia tulee tukea osaamisen kehittämisen palveluilla. Haasteena alalla on osaamisen standardoinnin puute, määrämittaisen koulutuksen puute, osaamisen tunnistamisen välineiden ja metodien puute sekä koulutustaustojen moninaisuus alalla.

Lyhyellä aikavälillä rahoitettavissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitellaan erityisesti alan laajennettuun osaajapulaan vastaamista kaikenkokoisissa yrityksissä sekä alalla työskentelevien freelancereiden ja itsensä työllistäjien parissa. Erityisesti tulee panostaa muun muassa AV-teknologian osaamiseen sekä varsinaisten AV-teknikkojen että muissa tehtävissä alalla työskentelevien keskuudessa, tapahtumatuottajien kaupalliseen osaamiseen sekä messu- ja tapahtumarakennusosaamiseen. Avustettavissa hankkeissa tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Tärkeitä teemoja alalla ovat

asiakkaiden ja alan turvallisuuden tunteen vahvistaminen
kotimaisen ja kansainvälisen markkinan vakauttaminen
asiakastarpeiden nopeisiin muutoksiin reagoiminen
resurssien ja osaamisen varmistaminen
investointien varmistaminen osaamisen kautta (osaajapulasta johtuvien riskien minimointi)
toimialan hajoamisen välttäminen (työmarkkinan pitovoima) sekä
alan houkuttelevuuden nosto.

Osaamisperusteisina keinoina tähän voi olla esimerkiksi asiakaslähtöisen palvelun osaamisen vahvistaminen, ekosysteemin yhtenäisyyden vahvistaminen, näkyvyyden ja alalla vaadittavan osaamisen standardisoinnin vahvistaminen, uuden liike- ja yritystoiminnan tukeminen ja uudet innovaatiot.

Pidemmällä aikavälillä pyritään tehostamaan liiketoimintaa (kaupallinen osaaminen sekä liiketoiminnan johtamisen osaaminen), standardisoimaan alan osaamista ja varmistamaan alan eettinen, pitkäjänteinen liiketoiminta. Hankkeiden tavoitteena on välttää toimialan rakennemuutoksesta johtuvaa ekosysteemin vaurioitumista sekä ehkäistä osaavan työvoiman poistumaa, joka johtuu osaamistarpeiden nopeista muutoksista. Alalla tulee kyetä reagoimaan kuluttajakäyttäytymisen ja tapahtumien kuluttamisen pysyvään muutokseen sekä teknologiakehityksen kiihtymiseen.

Tapahtuma-ala on keskellä ammattimaistumista, järjestäytymistä ja vahvistumista. Tätä kehitystä tulee tukea kouluttamisen ja osaamisen tunnistamisen muodoin. Osaamista kehittämällä on mahdollisuus vahvistaa myös toimialalla työskentelevien osaamisidentiteettiä ja yleistä toimialaidentiteettiä sekä luoda hiljalleen järjestäytyvälle alalle standardisoituja osaamisen kehittämisen malleja. Hankkeet voivat lisäksi vahvistaa asiakaslähtöistä toimintaa (datan ja digitalisaation hyödyntäminen sekä toimialan yleisten standardien vahvistaminen).

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.

Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä.

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Yleisiä ohjeita valtionavustuksen hakuun ja käyttöön:

Hakeminen ja hakuohjeet

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.

Mitä voimme rahoittaa?

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.

Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.

Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:

ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.

Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi

Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.

Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).

Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:

Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
1. Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
2. Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
3. Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.

Hakemuksen arviointi

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
Hakemus on kokonaistaloudellinen.
Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.

Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.

Rahoituspäätökset

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Rahoituksen myöntäjä

Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.

Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.

Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.

Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa

osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja
nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.