Täydentävät ja pätevöittävät opinnot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa

Valtionavustus

Hakuaika: 4.4.2022 16:15 - 16.5.2022 16:15

Tämä haku on päättynyt

Lue lisää päätöksistä

4.7.2022

Valtionavustusta jaetaan 73 hankkeelle kesällä 2022

Jotpa on myöntänyt valtionavustusta yhteensä 15,8 miljoonaa euroa kolmessa eri rahoitushaussa liittyen koronapandemian hoitoon, digitaalisuuteen ja vihreään siirtymään sekä SOTE- ja VAKA-alojen pätevöittäviin opintoihin.

Tiivistelmä

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on

edistää osaavan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa lisäämällä alojen täydentävien ja pätevöittävien opintojen suoritusmahdollisuuksia koulutustarjonnan katvealueilla sekä
tunnistaa opintoihin osallistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä haasteita edellä mainituilla toimialoilla ja uudistaa niistä liikkeelle lähteviä toteuttamistapoja muun muassa
- kieliopintoihin liittyvän tarjonnan kehittämisellä
- työn ohessa tapahtuvan oppimisen edistämisellä
- asiakaslähtöisten opintopolkujen lisäämisellä sekä
- hakevan ja tukevan toiminnan kehittämisellä osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen järjestämistä.

Avustusta voivat hakea

ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
korkeakoulut ja
vapaan sivistystyön ylläpitäjät.

Päätökset tehdään kesäkuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.

Tausta

Sosiaali- ja terveyssektorilla työvoiman saatavuus on ollut krooninen ongelma jo pitkään ja koronakriisin seurauksena tilanne on entisestään heikentynyt. Myös tulevaisuudessa esimerkiksi eri alojen sairaanhoitajista, lähihoitajista, sosiaalialan ohjaajista ja neuvojista ennakoidaan olevan merkittävää työvoimapulaa. Alan riittävän työvoiman saatavuutta hankaloittaa myös henkilöstön tulevat eläköitymiset. Uuden työvoiman kysyntää lisää tämän lisäksi esimerkiksi hoitajamitoitusvaatimusten kiristyminen.

Myös varhaiskasvatuksessa on kasvanut työvoimapula. Ammattibarometri 2/2021:n mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kuuluvat niiden 15 ammatin joukkoon, joista on eniten pulaa. Varhaiskasvatusalan vaikeaan työvoimatilanteeseen vaikuttaa myös osaamisvaatimusten nousu. Suomen työvoima ikääntyy ja työmarkkinoille tuleva nuorten määrä kääntyy voimakkaaseen laskuun tällä vuosikymmenellä. Kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, myös varhaiskasvatus on yksi toimialoista, jossa työvoimapoistuman seurauksena avautuu tulevina vuosina uusia työpaikkoja merkittävästi.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt 2000-luvulla ja maahanmuuttajat tarjoavat työmarkkinoille kaivattua työvoimaa ja osaamista. Vaikka monilla maahanmuuttajista on lähtömaassa hankittua osaamista, muualla hankittu koulutus tai tutkinto ei aina ole suoraan käytettävissä suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien kannalta keskeistä on ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tarvittavan pätevöitymistä tukevan koulutuksen saatavuus.

Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen alalle on yksi, mutta ei yksittäinen kokonaisratkaisu alan työvoimatarpeeseen vastaamiseen. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän kaikkien työvoiman tarjontapotentiaalien hyödyntämistä. Näitä ovat esimerkiksi työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset henkilöt ja eläkeläiset. Myös työllisten ammattisiirtymillä ja sitä edistävien osaamispalveluiden suuntaamisella on tärkeä osa työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

Tavoitteet

Tämän valtionavustuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää osaavan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa lisäämällä pätevöittävien ja täydentävien opintojen suoritusmahdollisuuksia.

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa on analysoitu olemassa olevan koulutustarjonnan tilannekuva ja tunnistettu siihen liittyvä katvealue.

Osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suoritusmahdollisuuksien lisäämistä hankkeissa voidaan edistää yhtä tai useampaa alla kuvatuista sisällöistä (a.- d.) mahdollisimman vaikuttavina kokonaisuuksina.

a. Ulkomaisten tutkintojen täydentämis- ja pätevöittämisopintojen sujuvoittaminen

Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee toimivaltaisen viranomaisen päätöksen saadakseen Suomessa kelpoisuuden säänneltyyn ammattiin, jonka harjoittamiseksi edellytetään tiettyä koulutusta tai johon vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus. Tutkintojen tunnustamisen keskeinen periaate on, ettei muissa maissa tiettyyn ammattiin pätevyyden hankkineen tarvitse suorittaa vastaavaa suomalaisen koulutusjärjestelmän tutkintoa alusta asti työskennelläkseen Suomessa. Tämän avustuksen avulla halutaan mahdollistaa entistä useamman maahanmuuttajan tarkoituksenmukainen koulutuspolku ja työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Varhaiskasvatus
Toimivaltainen viranomainen varhaiskasvatuksen tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisessa on Opetushallitus. Kelpoisuuden saaminen edellyttää erityisesti EU/ETA:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen ja muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten suorittamien tutkintojen kohdalla usein täydentävien opintojen suorittamista suomalaisessa korkeakoulussa. Opetushallituksen päätöksissä edellytetään tyypillisesti täydentäviä varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja.

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tuetaan ulkomailla koulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä järjestämällä

Opetushallituksen päätösten mukaisia täydentäviä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja
varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja kokonaisuudessaan (60 op).

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osalta toimivaltainen viranomainen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolella suoritettua koulutusta tai muun kuin EU/ETA-valtion kansalaisen suorittamaa koulutusta tulee täydentää Valviran erikseen määräämillä lisäopinnoilla ja/tai harjoittelulla siten, että pätevyys vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta. Päätöksissä määrätyt lisäopinnot ja harjoittelu perustuu hakijan suorittaman koulutuksen ja mahdollisen työkokemuksen arviointiin.

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tuetaan ulkomailla koulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä järjestämällä Valviran päätöksissään edellyttämää osaamista täydentävää koulutusta.

Kielitaitoon, työkulttuuriin ja yhteiskunnan tuntemukseen liittyvä koulutus
Usein ulkomailla tutkinnon suorittaneen työllistyminen edellyttää osaamisen täydentämisen lisäksi riittävää suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa. Avustuksen avulla halutaan edistää myös maahanmuuttajien kielitaidon kehittämiseen liittyvien koulutuspalveluiden tarjontaa osana täydentävien opintojen suorittamista. Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tarjotaan opiskeluvalmiuksia tukevia kieliopintoja ennen varsinaisten ammattiopintojen aloittamista, ammattiopintojen rinnalla ja/tai työelämään siirtymisen alkuvaiheessa. Kielitaitoa ja ammattisanaston hallintaa voi kehittää ohjatusti myös työn ohessa. Avustettavat hankkeet voivat pitää sisällään myös esimerkiksi selkokielistä opetusta ja ohjausta, joka voi hyödyttää myös muita opiskelijoita. Kielellisen saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää palveluissa sekä kasvokkain että digitaalisesti.

Koulutus esimerkiksi englanninkielellä opintojen alkuvaiheessa voi osaltaan sujuvoittaa opintojen suorittamista ja työelämään siirtymistä. Varhaiskasvatuksen osalta täydentävien ja pätevöittävien opintojen tarjoaminen myös englanniksi voi nopeuttaa ulkomailla koulutettujen työelämään siirtymistä ja muodollisen kelpoisuuden saamista.

Terveydenhuollon ammatissa toimimisen edellytyksenä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi maahanmuuttajat voivat tarvita myös työkulttuurin ja yhteiskunnan tuntemukseen liittyvää koulutusta osana muita opintoja (esimerkiksi työyhteisön pelisäännöt, asiakkaan ja omaisten sekä kollegoiden kohtaaminen ja tasa-arvoinen yhteiskunta). Tällä avustuksella halutaan edistää myös tähän teemaan liittyviä koulutuspolkuja ja -menetelmiä osana täydentävien opintojen suorittamista.

Lähtömaakoulutukset eivät ole tämän avustuksen kohteena.

b. Työelämälähtöisen ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen edistäminen
Avustuksen tavoitteena on edistää työssäoppimisen mahdollisuuksia, työnantajien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä madaltaa opiskelun ja työelämän välistä kuilua osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suorittamista. Työnantajien organisaatiot ovat tunnistettuja oppimisympäristöjä, ja myös niitä tulisi pyrkiä hyödyntämään entistä laajemmin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa lainsäädännön mukaisesti. Opiskelijoiden sitouttaminen ja tutustuttaminen työnantajiin jo opintojen aikana voi osaltaan helpottaa työelämään siirtymistä ja alan veto- ja pitovoimaa. Työssäoppiminen myös edistää työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä. Työnantajien näkökulmasta koulutuksen järjestäjien ja työnantajien uudenlaiset yhteistyömallit voivat myös edistää perehdyttämisohjelmien sujuvuutta, mikä voi tehostaa koko organisaation toimintaa.

Rahoituksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joilla lisätään ja kehitetään uudenlaisia koulutuksen järjestäjän ja työnantajien yhteistyömalleja osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suorittamista. Rahoitettavissa oppimis- ja koulutuspoluissa voi yhdistyä työpaikalla hankittava osaaminen ja oppimisen tuki niin ammattiosaamisen kuin esimerkiksi suomen kielen osalta.

c. Asiakaslähtöisten ja räätälöityjen oppimispolkujen lisääminen
Avustuksen tavoitteena on lisätä sellaisten täydentävien ja pätevöittävien opintojen suoritusmahdollisuuksia, jotka voidaan sovittaa joustavasti opiskelijan muuhun elämäntilanteeseen ja olemassa olevaan osaamiseen.

Järjestämällä monin eri tavoin toteutettua koulutusta tuetaan erilaisessa elämäntilanteessa olevien potentiaalisten kohderyhmien mahdollisuutta osallistua koulutukseen. Tätä voidaan edistää esimerkiksi yhdistämällä lähiopetusta ja erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä. Tavoitteena on myös mahdollistaa opintojen suorittaminen joustavasti työnteon ohessa. Aloitusmahdollisuuksia tulisi olla joustavasti tarjolla eri ajankohtina, jotta opiskelija pääsee opintojen pariin heti, kun hänellä on siihen mahdollisuuksia. Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa joustavuus ja asiakaslähtöisyys on perusteellisesti huomioitu.

d. Hakevan ja tukevan toiminnan kehittäminen
Avustuksen tavoitteena on myös edistää uudenlaisia hakevan ja tukevan toiminnan pilotteja osana pätevöittävien ja täydentävien opintojen suorittamista. Hakevan ja tukevan toiminnan kohderyhmänä tulee olla henkilöt, jotka voivat täydentäviä ja pätevöittäviä opintoja suorittamalla saada Suomessa kelpoisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen säänneltyyn ammattiin. Keskeinen kohderyhmä on Suomessa asuvat ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen tutkinnon suorittaneet.

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.

Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä.

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Hakeminen ja hakuohjeet

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.

Mitä voimme rahoittaa?

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.

Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.

Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:

ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.

Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi

Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.

Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).

Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:

Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
1. Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
2. Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
3. Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.

Hakemuksen arviointi

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
Hakemus on kokonaistaloudellinen.
Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.

Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.

Rahoituspäätökset

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Rahoituksen myöntäjä

Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.

Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.

Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.

Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa

osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja
nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.