Ukrainalaisten osaamispalvelut 1/2023
Tämä haku on päättynyt
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- lisätä ukrainalaisten ammatillisia valmiuksia ja muuta osaamista.
- lisätä ukrainalaisten valmiuksia hyödyntää aiemmin hankittua osaamista suomalaisessa työelämässä
- tukea ukrainalaisten siirtymistä suomalaisille työmarkkinoille ja lisätä siten osaavan työvoiman saatavuutta.
Avustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
- korkeakoulut ja
- vapaan sivistystyön ylläpitäjät.
Hakukelpoiset hakijat voivat hakea avustusta myös ryhmittyminä yli oppilaitosrajojen. Kannustamme hakijoita yhteiseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön muun muassa yhteishankkeiden muodossa ja soveltuvin osin eri koulutusasteiden välillä. Kaikkien yhteishankkeen osapuolten tulee olla hakukelpoisia.
Hankkeen toteutuksessa voi olla mukana myös muita yhteistyökumppaneita, jotka eivät ole hakukelpoisia ja jotka eivät vastaanota valtionavustusta. Tällaisia ovat esimerkiksi yritykset tai yhteisöt, joilta ostetaan palveluita. Toteutukseen osallistuvat ei-hakukelpoiset yhteistyökumppanit tulee mainita erikseen hakulomakkeen Muut yhteistyökumppanit -kohdassa.
Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät syyskaudella 2023.
Päätökset tehdään syyskuun 2023 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Taustaa
Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Hyökkäys synnytti suuren pakolaisvirran Ukrainasta muualle Eurooppaan. Suomesta tilapäistä suojelua on hakenut 53 984 ukrainalaista (tilanne 15.5.2023), ja näistä hakijoista merkittävä osa on naisia ja lapsia. Työikäisten osuus kaikista saapuneista on noin 30 000 henkilöä. Arvioiden mukaan vuoden 2023 aikana Suomeen voi saapua vielä noin 30 000–40 000 ukrainalaista.
Vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevista ukrainalaisista enemmistö asuu Uudellamaalla (7700) ja Varsinais-Suomessa (5300). Ukrainalaiset ovat kuitenkin asettautuneet muita Suomeen saapuneita pakolaisryhmiä tasaisemmin eri puolelle Suomea. Esimerkiksi Uudellamaalla asuu vain viidesosa ukrainalaisista, kun muiden ulkomaalaisryhmien osalta Uudellemaalle on asettunut noin puolet. Ukrainalaisille suunnatuille palveluille on tarvetta kaikkialla Suomessa.
Ukrainalaisilla on mahdollisuus hakea kotikuntaoikeutta, kun he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Tällöin he pääsevät kuntapalveluiden piiriin ja esimerkiksi kunnan tarjoamaan kotoutumiskoulutukseen. Pääosalla tilapäistä suojelua saavista edellytykset kotikunnan saamiselle alkoivat täyttyä maaliskuusta 2023. Kotikuntaoikeutta on kuitenkin haettu melko vähän. Tällä hetkellä kotikuntaoikeutta on hakenut vain noin 3000 Ukrainasta paennutta (tilanne 15.5.2023).
Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin, ja he ovat siten oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa heti, kun he ovat hakeneet tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua saaville voidaan tarjota sekä kotoutumislain että julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain mukaisia palveluita. Asiakkaiden palveluprosesseista vastaavat paikalliset TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut. TE-toimistojen URA-rekisterissä on 4.6.2023 kirjoilla 8756 ukrainalaistaustaista henkilöä, jotka saavat tilapäistä suojelua.
Ukrainasta saapuvien työikäisten koulutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Erilaisten kyselyjen mukaan noin puolella tulijoista on korkeakoulututkinto ja noin kolmanneksella ammatillinen koulutus. Vain alle 10 % on ilmoittanut olevansa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yleisimpiä ammattiryhmiä ovat kyselyjen mukaan asiantuntijat (20 %), palvelu- ja myyntihenkilöt (17 %), erityisasiantuntijat (12 %) sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (12 %). Valtaosa pakolaisista on lähtöisin etenkin Ukrainan itäisistä osista, jossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Tämä näkyy Suomessa olevien ukrainalaispakolaisten osaamisen ja koulutuksen moninaisuutena.
Sisäministeriö on teettänyt Ukrainan pakolaisille kyselyn, jonka mukaan vastaajista 71 % kertoi haluavansa työskennellä Suomessa. Eläkkeellä olevista kyselyyn vastaajista 39 % haluaisi tehdä työtä. Ukrainalaiset ovat perinteisesti työskennelleet Suomessa maatalouden kausityössä. Vuosittain kausityö on työllistänyt noin 16 000 ukrainalaista, ja he ovat edelleen tärkein työvoima kausityössä. Sotatoimien alettua ukrainalaiset ovat työllistyneet myös muille aloille. Viimeisimmän tulorekisteristä saadun tiedon mukaan Suomeen saapuneista ukrainalaisista palkkatöitä tekee noin 5 200 henkilöä. Ongelmia työllistymisessä aiheuttavat erityisesti kielitaidon puutteeseen liittyvät haasteet. Monelta ukrainalaiselta puuttuvat myös työllistymistä edistävät sosiaaliset verkostot.
Parhaiten ukrainalaiset ovat työllistyneet maatalouden ohella palvelu-, siivous- ja rakennusaloille. Työantajat ovat kiinnostuneet työllistämään tänne saapuneita ukrainalaisia myös muille aloille. TE-toimistojen työnantajatiedoissa ukrainalaisten rekrytoinnista on kiinnostunut yli tuhat työnantajaa, jotka edustavat yli 70 toimialaa.
Tausta-aineistoa
Tätä valtionavustusta on taustoitettu laajasti muun muassa TE-palveluiden, suurimpien kuntakokeiluiden, ELY-keskusten, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi taustoitusta on tehty maahanmuuttoviraston, elinkeinoelämän keskusliiton, koulutuksen järjestäjien kuten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ja yksityisten palveluntuottajien eri asiantuntijoiden kanssa. Samalla taustoituksessa on hyödynnetty edellä mainittujen tahojen tuottamia erilaisia taustamateriaaleja. Yhteistyötä on tehty myös Suomessa toimivan ukrainalaisten työelämäverkoston kanssa, johon kuuluvat kaikki keskeiset ukrainalaisten työllistymistä tukevat toimijat Suomessa. Lisäksi Jotpa on teettänyt työelämäverkostolle kyselyn, jossa kartoitettiin ukrainalaisten osaamiseen ja työllistymiseen liittyviä palvelutarpeita. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty valmistelutyössä.
Tavoite
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on tukea Suomessa asuvien ukrainalaisten osaamista heidän työllistymisensä helpottamiseksi.
Tavoitteina on hyödyntää ja vahvistaa ukrainalaisten aiemmin hankkimaa osaamista sekä mahdollistaa uuden osaamisen ja ammatillisten valmiuksien syntyminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitettavissa palveluissa tulisi yhdistää ammatillista osaamista, osaamisen tunnistamista, kielitukea, opintojen aikaista tukea, tukea siirtymissä työmarkkinoille, suomalaista työelämätietoutta ja tietoutta työntekijän oikeuksista.
Tämän valtionavustuksen kohderyhmänä ovat ne Ukrainasta saapuneet, jotka eivät ole kotoutumista tai työllistymistä edistävien palveluiden asiakkaina TE-toimistoissa, työllisyyden kuntakokeiluissa tai kuntien kotoutumispalveluissa. Valtionavustuksella pyritään täyttämään palveluverkoston katveita, jotta mahdollisimman monella ukrainalaisella olisi mahdollisuus työllistyä.
Kohderyhmä
Tämän avustuksen pääasiallisia kohderyhmiä ovat Suomeen saapuneet ukrainalaiset, jotka:
- ovat hakeneet tilapäistä suojelua.
- eivät osallistu tällä hetkellä kotoutumiskoulutukseen.
- eivät ole tällä hetkellä työvoimapalveluiden tai kuntakokeilujen palveluissa.
- toimivat ammattiaan ja osaamistaan vastaamattomissa tehtävissä.
- haluavat täydentää ammattitaitoaan vastaamaan suomalaisia työmarkkinoita.
Palvelukeskuksen avustamien osaamispalveluiden kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Palvelu tulee suunnitella erityisesti nämä kohderyhmät huomioiden. Toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat, mutta työtön henkilö voi omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi palveluun. Osaamispalveluihin ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita (suomalaisessa koulutusjärjestelmässä).
Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan ja opiskelun aikaisiin tukitoimiin.
Osaamispalvelun sisällöt
Palvelujen tulee olla osallistujalleen helposti saavutettavia, tarjoamalla esimerkiksi joustavat osallistumismahdollisuudet etänä ja työn ohessa. Palveluita järjestäessä on hyvä huomioida, että monilla tänne saapuneilla henkilöillä on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Palvelun voi järjestää useissa lyhytkestoisissa jaksoissa.
Avustetun osaamispalvelun tulee suuntautua ja sisältää elementtejä joistakin seuraavista aloista:
- kauppa,
- maatalous ja puutarha-ala,
- hius- ja kauneudenhoitoala,
- majoitus- ja ravitsemusala tai
- kiinteistönhoito ja puhtaanapito.
Avustuksen hakija voi myös esittää hakemuksessaan muita kuin edellä mainituille aloille suunnattuja osaamispalveluita.
Avustetun osaamispalvelun tulee sisältää:
- realistiset ja kattavasti suunnitellut opiskelun tukitoimet,
- yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutetun uraohjausprosessin, joka kattaa opiskelijahankinnan ja opintojen aikaisen ajan,
- tukea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja tunnustamiseen,
- tietoa suomalaisesta työelämästä ja työntekijän oikeuksista ja
- tukea työmarkkinoille siirtymiseen; suunnitelman osallistujan jatkopolusta työelämässä tai osaamisen kehittämisessä.
Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan, opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien ja ohjauksen toteuttamisesta. Avustusta ei myönnetä koulutuksen järjestäjän omaan kehitystyöhön. Palvelukeskus arvioi hakemuksessa esitetyn osaamispalvelun työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa.
Avustuksella ei voida tuottaa pelkkää kielikoulutusta, kotoutumisen palveluiden piirissä olevien henkilöiden palveluja tai kotoutumisen palveluihin rinnastettavaa palvelua (esimerkiksi työhallinnon hankkima kotoutumiskoulutus tai kotoutumisajan ylittäneille suunnattu kielikoulutus). Osaamispalveluiden tulee kuitenkin sisältää opintojen ja työllistymisen edellyttämää kielitaidon tukea joko hakijan itsensä toteuttamana, yhteishankkeessa toteutettuna tai ostopalveluna.
Rahoitus, rahoituskausi ja palautusehdot
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 4 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 75 % suorittaa suunnitellun koulutuksen loppuun.
Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.
Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.
Ohjeita rahoituksen käytössä
Edellytämme hakijoita tutustumaan huolella ohjeisiin ja seuraaviin aineistoihin ennen hakemuksen lähettämistä.
Yleisiä ohjeita valtionavustuksen hakemiseen ja käyttöön
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.
Mitä voimme rahoittaa?
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.
3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
- uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
- räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
- työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
- oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
- opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
- muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.
7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
- ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
- työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
- uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
- eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
- uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
- kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.
Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.
Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
- Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
- Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
- Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
- Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Hakemuksen arviointi
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne. - Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
- Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
- Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
- Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
- Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
- Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
- Hakemus on kokonaistaloudellinen.
- Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
- Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Rahoituksen myöntäjä
Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.
Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja - nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.