Valtionavustus vihreän siirtymän tukemiseksi kone-, metalli-, kuljetus- ja logistiikka-aloilla
Tämä haku on päättynyt
_0.jpg%3Fh%3D6f090468%26itok%3DQ58IfRZN&w=3840&q=100)
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- tukea uusien, vähähiilisten sekä ekologisesti kestävien teknologioiden sekä prosessien käyttöönottoa ja soveltamista kone-, metalli-, kuljetus- ja logistiikka-aloilla
- vastata erityisesti edellä mainittujen toimialojen pienten ja keskisuurten yritysten osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin.
Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmät
- Edellä mainituilla aloilla työskentelevät henkilöt, joista erityisesti
- enintään perusasteen, yleissivistävän koulutuksen tai vanhentuneen tutkinnon varassa työskentelevät
- toisen asteen koulutuksen varassa manuaalisissa tehtävissä työskentelevät
- toimihenkilötehtävissä työskentelevät.
Lisäksi avustuksen kohderyhmänä voivat olla edellä mainituille aloille kouluttautuneet tai aloille suuntaavat työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat esimerkiksi kotivanhemmat, eläkeläiset, varusmiehet, muut vailla työtä olevat ja muut vastaavat ryhmät. Työvoiman ulkopuolisiin eivät kuulu työttömät tai päätoimiset opiskelijat.
Avustuksella toteutettavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä eivät voi olla työttömät työnhakijat. Työttömillä työnhakijoilla ei ole kuitenkaan estettä osallistua koulutukseen.
Koulutukset tulee suunnitella siten, että niihin on mahdollista osallistua kokoaikaisen työn ohessa ja että oppimista voi kytkeä suoraan oman työtehtävän tai yrityksen toiminnan kehittämiseen.
Avustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät
- vapaan sivistystyön ylläpitäjät
- korkeakoulut tai
- edellä mainittujen yhteistyössä toteuttamat yhteishankkeet.
Hakijan tulee tutustua kaikkiin tämän hakutiedotteen osioihin, valtionavustuksen yleisohjeeseen (oph.fi, pdf) sekä palvelukeskuksen ohjeisiin (jotpa.fi) ennen hakemuksen lähettämistä.
Tavoitteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus avaa haettavaksi valtionavustuksen vihreän siirtymän tukemiseksi kone-, metalli-, kuljetus- ja logistiikka-aloilla. Avustuksella toteutettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla:
- uusien, vähähiilisten sekä ekologisesti kestävien teknologioiden sekä prosessien käyttöönoton ja soveltamisen tukeminen edellä mainituilla toimialoilla sekä
- edellä mainittujen toimialojen pienten ja keskisuurten yritysten osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin vastaaminen.
Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa sellaisten koulutusohjelmien pilotointi, joilla voidaan jatkossa ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin vastata vihreään siirtymään liittyviin osaamisvaatimuksiin, kuten vähähiiliseen teknologiaan siirtymiseen tai kiertotalousosaamisen lisäämiseen työpaikoilla.
Lisäksi koulutuksilla voidaan kokeilla uusia tapoja tavoittaa pelkän perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa aloilla työskenteleviä henkilöitä ja edistää heidän etenemistään toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen sekä tarvittaessa edistää toisen asteen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden etenemistä avustuksen tavoitteiden mukaisiin korkeakouluohjelmiin.
Palvelukeskus edellyttää, että avustuksella toteutettava koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa ja että sen sisällöt vastaavat tämänhetkisiin ja tuleviin työelämän tarpeisiin. Avustuksella on mahdollisuus toteuttaa pienimuotoista toimipaikkojen osaamistarvekartoitusta koulutuksen sisältöjen täsmentämiseksi.
Avustuksen hakijan tulee huomioida, että Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei voi rahoittaa koulutusta ainoastaan yhden yrityksen osaamistarpeisiin tai yrityksen henkilöstökoulutukseen. Koulutukset on suunniteltava toimialojen alueellisiin tai valtakunnallisiin tarpeisiin.
Palvelukeskus kannustaa toimijoita hakemaan avustusta yhdessä muiden hakukelpoisten tahojen kanssa.
Yhteishakemus ei kuitenkaan ole edellytys tai vaatimus rahoituksen saamiselle.
Kohderyhmä
Koulutuksen kohderyhmän tulee olla:
- avustuksen kohteena olevien toimialojen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työssä olevat
- työvoiman ulkopuolella olevat (esimerkiksi kotivanhemmat, eläkeläiset, varusmiehet, muut vailla työtä olevat) toimialoille koulutetut tai suuntaavat henkilöt.
Koulutuksen opiskelijahankinta tulee kohdentaa edellä mainituille ryhmille. Koulutukset tulee suunnitella siten, että niihin on mahdollista osallistua kokoaikaisen työn ohessa. Avustuksella toteutettavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä eivät voi olla työttömät työnhakijat. Työttömillä työnhakijoilla ei ole kuitenkaan estettä osallistua koulutukseen.
Tausta
Kone- ja metallialan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on pulaa erityisesti tuotannon digitalisaation ja datapohjaisen tekemisen osaamisesta. Samalla, kun asiakkuudet ja alihankintaketjut kehittyvät ekologisuusperusteisiksi ja kiertotaloudellisuutta arvostaviksi, tarvitaan jatkuvasti lisää osaamista toiminnan kestävyyden osoittamisesta muun muassa data-analytiikan ja dokumentoinnin keinoin. Lisäksi muun muassa koneistajien, kokoonpanotyöntekijöiden, hitsaajien ja levyseppien kykyä siirtyä manuaalisista tehtävistä kohti automatiikan soveltajia tulee tukea osaamisen kehittämisen keinoin.
Tyypillisiä osaamisvaatimuksia alalla ovat tekoälyn, koneoppimisen ja robotiikan käyttöönotto, soveltaminen ja hyödyntäminen käytännössä, laitteiston etäohjattavuuden ja autonomisuuden hallinta sekä datan hyödyntäminen. Erityisesti pienissä toimipaikoissa koko henkilöstön tulee hallita käyttämänsä laitteiston perusteet. Lisäksi aloilla kestävän kasvun edellytyksinä ovat osaamisvaatimukset liiketoiminnan kestävästä kehittämisestä, muun muassa vihreämpien liiketoimintamallien sekä resurssien ja tuotannon hallinta, vähähiilisyyteen liittyvä elinkaariajattelu ja ympäristövaikutusten arviointiosaaminen, kiertotalouteen liittyvät liiketoimintamallit sekä materiaali- ja valmistustekniikat.
Kuljetus- ja logistiikka-aloilla on useita työtehtäviä, joissa henkilöstön vaihtuvuus on nopeaa. Vihreämmän logistiikkaketjun luomiseksi tarvitaan työvoiman pysyvyyttä. Ammateissa toimii runsaasti henkilöitä, jotka työskentelevät pelkän perusasteen varassa. Lisäksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimihenkilötehtävissä vaaditaan jatkuvasti lisää ymmärrystä ja osaamista vihreämmistä prosesseista sekä uusien, kestävämpien teknologioiden käyttöönotosta ja soveltamisesta yrityksissä. Toimihenkilötehtäviin liittyy myös kasvavia analytiikkaosaamisen tarpeita, muun muassa data-analytiikan ja laskennan osalta. Yleisemmin huolinta-alan koulutuksessa on laajalti alueellisia puutteita ja vaatimuksia erityisesti tekniselle osaamisen näytölle ja tunnustamiselle.
Osaamispalveluiden sisällöt
Avustettujen koulutusten sisältöinä voivat olla muun muassa vihreiden teknologioiden käyttöönotto-, soveltamis- ja korjausosaaminen, robotiikka-, lohkoketju- ja data-analytiikkaosaaminen, päästövähennyksiin liittyvä osaaminen sekä yleisempi automatisaatio-osaaminen (käyttöönotto, käyttö ja soveltaminen). Kohderyhmää voivat olla yrityksissä toimivat varastotyöntekijät, kuljettajat sekä toimihenkilöt. Lisäksi avustuksilla voidaan tukea kuljetus- ja logistiikka-alan näyttöpaikkojen ja työelämäarvioijien saatavuutta.
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niitä voidaan toteuttaa yhteishankkeina.
Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien toteuttamisesta. Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen voi olla haastavaa, palvelukeskus arvostaa hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan sekä opiskelun aikaisiin tukitoimiin ja innovatiivisiin toteutusmuotoihin.
Hakemuksissa edellytetään työelämälähtöisyyttä ja hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa.
Haettava rahoitus ja rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustukselle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 8 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle. Avustus maksetaan yhdessä erässä enintään noin kaksi viikkoa avustuspäätösten tekemisen jälkeen hakijan ilmoittamalle tilille. Avustukselle voi jyvittää päätöksessä täsmennettyjä hyväksyttäviä menoja päätösajankohdasta alkaen.
Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.
Mitä voimme rahoittaa?
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.
3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
- uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
- räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
- työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
- oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
- opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
- muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.
7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
- ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
- työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
- uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
- eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
- uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
- kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.
Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.
Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
- Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
- Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
- Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
- Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Hakemuksen arviointi
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne. - Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
- Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
- Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
- Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
- Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
- Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
- Hakemus on kokonaistaloudellinen.
- Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
- Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Rahoituksen myöntäjä
Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.
Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja - nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.