Osaamistarvekompassi herätti kiinnostusta ohjausalan johtavassa konferenssissa

Kirjoittanut Mia Ekström, Satu Meriluoto ja Emma Niemi

Jotpa osallistui marraskuussa ohjausalan maailmanjärjestön, International Association for Educational and Vocational Guidancen (IAEVG) kansainväliseen konferenssiin Jyväskylässä. Konferenssiosallistujien kirjo oli runsas: mukana oli noin 400 tutkijaa, ohjaajaa ja julkishallinnon edustajaa yhteensä 45 maasta.

Kolmipäiväisen konferenssin ohjelmaan sisältyi toistasataa esitelmää, työpajaa, symposiumia ja posteriesittelyä, joiden aiheet vaihtelivat tieteellisestä tutkimuksesta julkisen sektorin hankkeisiin. Linkin esitysten englanninkielisiin tiivistelmiin löydät kirjoituksen lopusta (IAEVG Book of Abstracts).

Jotpalla oli konferenssissa oma esittelypiste, jolla esittelimme ennakointitietopalvelu Osaamistarvekompassia. Palvelua on kehitetty EU:n RRF-rahoituksella vuodesta 2022. Pisteellämme vieraili niin suomalaisia ohjausalan ammattilaisia kuin kansainvälistäkin yleisöä.

Koska Jotpan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden koordinointi ja kehittäminen Suomessa, on tärkeää pysyä ajan hermolla ohjausalan kehityksestä meillä ja maailmalla. Konferenssi tarjosikin oivalliset puitteet uusien näkökulmien löytämiselle, ajatustenvaihdolle ja verkostoitumiselle.
 

Jotpan esittelypisteellä kävi konferenssin ajan kuhina. Valtaosalle suomalaisista vieraista Osaamistarvekompassi oli jo ennestään tuttu, ja moni kertoikin käyttävänsä palvelun tietosisältöjä työssään. Kasvokkaiset kohtaamiset palvelun käyttäjien kanssa tuottivat tärkeää tietoa Osaamistarvekompassin käyttökokemuksesta ja toiveista jatkokehityksen varalle. Tapaamiset poikivat myös kontakteja ja ideoita tulevaan yhteistyöhön palvelun levittämisessä ohjausalan toimijoiden käyttöön.

Erityisesti Osaamistarvekompassin tekoälyavusteisesti louhittu tieto työelämän osaamistarpeista keräsi kiitosta:

“Tämä työkalu on oiva esimerkki siitä, mihin tekoälyä ohjausalalla voi ja kannattaa käyttää”, iloitsi Haaga-Helian ammatillisen opinto-ohjaajan koulutuksen yliopettaja Pia Ranna.

Kansainväliset konferenssiosallistujat olivat erityisen halukkaita kuulemaan, millaista dataa palvelussa on tarjolla työelämän osaamiskysynnästä. Keskustelua virisi muun muassa datan lähteistä, tiedonlouhinnassa käytetyistä menetelmistä ja palvelun käyttötavoista. Avoimen ja maksuttoman palvelun tarjoamaa dataa pidettiin vaikuttavana keinona edistää tiedolla johtamista niin ohjauksen kentällä kuin laajemminkin.
 

Tuemme työikäisten elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittämistä muun muassa tuottamalla tietoa ohjauksen toimijoille. Osaamistarvekompassi on tästä yksi konkreettinen esimerkki.

Elinikäinen ohjaus näkyy myös rahoittamissamme koulutuksissa. Edellytämme rahoituksen saajia tarjoamaan koulutukseen osallistuville uraohjausta sekä tukea urasuunnittelutaitoihin ja oppimaan oppimiseen. Lisäksi koulutuksissa tulee huomioida oppimisen haasteet ja tarjota niihin tukea. Emme voi olettaa tietävämme, kuka tarvitsee apua ja kuka ei; siksi sitä on lähtökohtaisesti oltava tarjolla kaikille, vaikka koulutukset voivat olla lyhyitä.

Oli ilahduttavaa huomata, että samat asiat nousevat esiin myös ohjausalan kansainvälisessä keskustelussa ja suurten kansainvälisten järjestöjen työssä. Ohjaus yhdistää eri sektoreita. Esimerkiksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksella (Cedefop), kansainvälisellä työjärjestöllä (ILO), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöllä (OECD), YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöllä (Unesco) ja Maailmanpankilla on yhteinen uraohjauksen työryhmä, The International Agency Working Group on Career Guidance (IAG WGCG).

Toimimalla laajasti ohjauksen eri verkostoissa pääsemme ideoimaan ja hyödyntämään niin kansallista kuin kansainvälistäkin ohjausalan tutkimus- ja kehittämistyötä. Kuulimme konferenssissa esimerkiksi ohjauksen interventio-ohjelmasta, jossa pyritään tavoittamaan haastavimpia kohderyhmiä Kanadassa. Mitä voisimme oppia ohjelman lähes vuosikymmenen kestäneestä kehittämistyöstä ja tuoreesta satunnaistetusta kontrollikokeesta vaikuttavuuden mittaamisessa? Mitä voisi käyttää kotimaisessa kontekstissa; mitä se vaatisi ohjausosaamiselta, asiakkailta ja palvelujärjestelmältä? Entä millaisia liitännäispalveluita olisi hyvä olla olemassa?
 

Elinikäisen ohjauksen aitiopaikalla toimiminen antaa meille mahdollisuuden olla mukana kehittämässä ohjaustoimia, jotka vastaavat moninaisiin tarpeisiin ja tukevat yksilöiden jatkuvaa oppimista. Se antaa myös mahdollisuuden pitää ohjauksen kokonaisvaltainen luonne ja fokus esillä. Ohjauksen ytimessä ovat laajasti koko elämää koskevat valinnat, pohdinnat ja päätökset, jotka usein konkretisoituvat työhön ja työelämään, koulutukseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Elinikäinen ohjaus saattaa helposti unohtua, koska erilaisissa palveluissa on usein tarpeen olla mukana muutakin ohjaustyötä, kuten yksilön työkykyyn, toiminnanohjaukseen, toimeentuloon tai terveyteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Myös kapea sektorikohtainen perspektiivi saattaa johtaa siihen, että ohjausalaan kytkeytyvä ohjaus ja ohjausosaaminen jää pois toimenpiteitä suunniteltaessa.

Yhden konferenssin pääpuhujista, professori Spencer Nilesin sanoin: ”Navigating life/career-related challenges… requires insight, courage, and endurance.” Näkemystä, rohkeutta ja sinnikkyyttä tarvitaan myös elinikäisen ohjauksen edistämiseen systeemisellä tasolla.