Elinikäinen ohjaus tukee jatkuvaa oppimista Jotpan rahoittamissa koulutuksissa

Mia Ekström vastaa Jotpassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä. 

Työikäisillä on melko vähän mahdollisuuksia päästä kosketuksiin ohjauspalveluiden kanssa. Opiskelijoiden ja työttömien palveluiden rakenteissa on mukana ohjausta, mutta muille työikäisille tarjontaa on vähemmän. Tähän Jotpa on pyrkinyt vaikuttamaan ottamalla ohjauksen mukaan jokaiseen koulutusrahoitukseensa.

Ohjaus on koettu Jotpan koulutuksissa hyväksi niin opiskelijoiden kuin palveluiden tuottajienkin mielestä. Ohjauksen läsnäolo on myös edistänyt koulutusten läpäisyä. Ohjaus mielletään monella eri tavalla ja myös opiskelijoiden ohjaustarpeissa on eroja.

Elinikäisen ohjauksen virallisen määritelmän ytimessä ovat erityisesti uraohjaus ja urasuunnittelutaidot. Jotpassa halutaan ottaa ohjaukseen ja osaamisen kehittämiseen mukaan myös oppimaan oppiminen, joka on muuttuvassa työelämässä tarvittava tärkeä metataito. Itsensä motivoimisen taidot, keskittyminen, oppimisen ja opintojen suunnitteleminen ja aikatauluttaminen ovat kaikki esimerkkejä tästä. 

Nämä asiat voivat olla myös aikuisille haastavia esimerkiksi senhetkisen elämäntilanteen takia tai pelkästään siksi, että uuden oppimisen äärellä olisi hyvä kerrata oppimaan oppimisen taitoja. Myös opiskelijoiden mahdollisten oppimisen haasteiden huomioiminen on tärkeä näkökulma. 

Emme voi olettaa tietävämme, kuka tarvitsee ohjausta ja kuka ei; siksi sitä on lähtökohtaisesti oltava tarjolla kaikille. 

Jotpa toimii aktiivisesti elinikäisen ohjauksen parissa, sillä sen yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on kehittää ja koordinoida työikäisen väestön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedon tuottamista ohjaajien käyttöön työelämässä kysytyistä osaamisista Osaamistarvekompassi-palvelussa (osaamistarvekompassi.fi), työikäisten ja koulutuksessa aliedustettujen henkilöiden näkökulmien huomioimista ohjauksen verkostoissa sekä ohjauspalveluiden tarjoamisen edellyttämistä Jotpan koulutuksiin osallistuville. 

Ohjauksen toteuttamistavat kuitenkin vaihtelevat, sillä Jotpan rahoittamat koulutukset ovat erilaisia. Toisissa toteutuksissa opinto-ohjaaja voi olla tiiviisti mukana, seurata opintojen edistymistä ja tarjota tukea ja käytännön opastusta, mikäli huolta ilmenee. Kouluttaja voi myös ohjata opiskelijan opinto-ohjaajalle, mikäli opintojen suorittamisessa tulee haasteita. Joissakin toteutuksissa puolestaan kouluttaja toimii samalla ohjaavana opettajana, ja erillistä opinto-ohjaajaa ei juurikaan hyödynnetä.

Kuva: Sanna Toukkari

Sanna Toukkari toimii opinto-ohjaajana Faktia Oy:ssä Jotpan elintarviketeollisuudessa työskenteleville suunnatussa koulutushankinnassa. Toukkari työskentelee tiiviisti yhdessä kouluttajien ja opiskelijoiden kanssa ja tukee opinto-ohjaajan roolissa opintojen etenemistä. Ohjausta tarvitaan sähköisten järjestelmien käytössä, opiskelukäytännöissä ja opiskeluun kannustamisessa. Ohjaus toteutuu hankkeessa monien eri kanavien kautta: 

”Ohjausta toteutetaan Howspace-oppimisalustalla, Teamsissa, puhelimitse, sähköpostitse ja tekstiviestein. Howspace-alustoilla on jokaisella koulutusosiolla opintojen aikaiselle tuelle oma välilehti, jossa on tarjolla tietoa muun muassa hyvinvoinnin vahvistamisesta, vahvuuksien hyödyntämisestä sekä oppimisen haasteista ja niiden tunnistamisesta. Opiskelijat ovat myös itse ehdottaneet aiheita aina keskittymisestä tekoälyn hyödyntämiseen”, Toukkari kuvailee. 

Ohjauksen merkitys on koettu Faktian toteuttamassa koulutuksessa suureksi. ”Opiskelijat suorittavat kaikki opinnot etänä, jolloin etenemiseen kannustamista tarvitaan jokaisen tarpeiden mukaisesti. Ohjauksella on laaja-alainen merkitys opintojen etenemiselle ja sujuvuudelle. Ohjaus auttaa opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, lisää motivaatiota ja auttaa hahmottamaan opintojensa tilannetta”, Toukkari toteaa.

Kuva: Maija Suutarinen

TTS Työtehoseura on mukana samassa elintarviketeollisuuden koulutushankinnassa, ja heillä opiskelijan käytännön opastus ja tuki nojaa puolestaan ohjaavaan opettajaan. Myös koulutustavassa korostuu enemmän lähitoteutus. Kouluttaja, projektipäällikkö Maija Suutarinen kertoo, että koko koulutus on suunniteltu hyvin ohjaavaksi, mistä syystä erillisille ohjauspalveluille ei juuri ole ollut tarvetta. 

”Sisältöä räätälöidään opintojen edetessä opiskelijan tarpeita vastaavaksi. Vastuullisuustyö kehittyy tällä hetkellä nopeasti, ja opintoja pitää voida suorittaa joustavasti unohtamatta kuitenkaan opintojen alkuperäisiä sisältövaatimuksia ja -lupauksia. Jotta opiskelija saa koulutuksesta hyötyä työhönsä, opiskelutapoja pitää voida hyödyntää monipuolisesti. Tämä mahdollistaa opiskelijakohtaisen oppimisen ohjauksen koulutuksen asiasisällön rinnalla”, Suutarinen kertoo.

Jotpan koulutusten järjestäjät keräävät palautetta opiskelijoilta Jotpan palautekyselyn kautta. Kyselyyn on toistaiseksi saatu noin 2500 vastausta. Ohjaukseen liittyvät väittämät kyselyssä ovat ”Uraohjauksesta oli minulle hyötyä, esimerkiksi keskustelu oman osaamisen kehittämisestä, työelämässä olevista mahdollisuuksista, jatko-opinnoista ym.” ja ”Opiskelutaitoihin ja oppimisen haasteisiin liittyvästä ohjauksesta oli minulle hyötyä.” 

Vastausten perusteella opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Vastaajista 37 % kokee, että uraohjauksesta oli heille hyötyä ja 43 %:n mielestä opiskelutaitojen ja oppimisen haasteisiin liittyvästä ohjauksesta oli hyötyä.

Huomionarvoista on myös se, että 44 % vastaajista ei kokenut tarvinneensa uraohjausta tai tukea opiskelutaitoihin ja oppimisen haasteisiin. Sen sijaan 5 % vastaajista jäi kaipaamaan uraohjausta, ja opiskelutaitoja ja oppimisen haasteiden tukea jäi kaipaamaan 3 % vastaajista.

Kun vastaajamäärät kasvavat, on mielenkiintoista perehtyä syvemmin siihen, miten koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat henkilöt kokevat ohjauspalvelut Jotpan koulutuksissa. Aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat tässä yhteydessä yli 55-vuotiaat, pelkän perusasteen varassa olevat, yksinyrittäjät, freelancerit, kevytyrittäjät tai henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Näihin ryhmiin kuuluvat opiskelijat saattavat tarvita ohjausta muita enemmän. Erilaisten johtopäätösten tekemistä varten pitää kuitenkin katsoa kokonaiskuvaa.

Jotpan ohjauksen sydämessä on siis vakiinnuttaa yhtenäiset ohjauspalvelut, jotka ovat tarjolla kaikille Jotpan koulutuksiin osallistuville. Uraohjausta, urasuunnittelutaitoja, oppimaan oppimisen ohjausta ja oppimisen haasteisiin liittyvää ohjausta on tärkeä tarjota, vaikka koulutukset olisivat hyvin lyhyitä.

Jatkossa on myös tärkeää tutkia opiskelijapalautteista tarkemmin sitä, mitä taustamuuttujia on niillä vastaajilla, jotka ovat kokeneet ohjauksen hyödyn hyvin vähäiseksi tai eivät ole tarvinneet ohjausta ollenkaan sekä niillä, jotka ovat kokeneet ohjauksen hyvin hyödylliseksi tai olisivat tarvinneet ohjausta mutta sitä ei tarjottu.