Hankeavustus digitaalisten perustaitojen vahvistamiseen ja digitalisaation edistämiseen

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• vahvistaa erityisesti koulutukseen vähemmän osallistuvan työikäisen väestön digitaalisia taitoja sekä edistää digitalisaatiota 
• järjestää kestoltaan lyhyitä ja mahdollisimman saavutettavia koulutuksia sellaisille työssä oleville ja kokonaan työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille, jotka osallistuvat koulutukseen muuta väestöä vähemmän. 

Avustusta voivat hakea 

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät 
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut  
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät  
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 1200 euroa. Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua kokoaikaisen työn ohessa. 

Päätökset pyritään tekemään 22.11.2024 mennessä. 

Avustus toteutetaan Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella (RRF-rahoitus).

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 3.10.2024 klo 10 – 11:30. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. 

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena. 

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:

• valtionavustuslaki (688/2001) 
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)  
• laki ammatillisesta koulutuksesta(531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)  
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)  
• yliopistolaki (558/2009)  
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)  
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010) 
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Koska valtionavustukseen käytetään Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta (RRF), sovelletaan lisäksi seuraavia säädöksiä:  

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta  
• laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).

Digitalisaation edistäminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Tavoitteena on vahvistaa tuottavuutta ja erityisesti tuoda kehittyvät palvelut kaikkien saataville.

Tavoitteena on rahoittaa sellaisia osaamispalveluita, jotka parantavat digitaalisia perustaitoja ja kehittävät työelämän kannalta olennaista osaamista. Tarkoitus on kannustaa jatkuvan oppimisen palveluihin henkilöitä, jotka yleisesti osallistuvat koulutukseen muuta väestöä huomattavasti vähemmän. 

Koulutuksen kohderyhmä 

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Erityisesti tällä valtionavustuksella toteutettaviin palveluihin tavoitellaan tutkitusti jatkuvan oppimisen palveluihin muuta väestöä huomattavasti vähemmän osallistuvia ryhmiä. Näitä koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä ovat erityisesti  

• matalasti koulutetut eli perusasteen tai sitä vastaavaan koulutuspohjan varassa olevat 
• muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat henkilöt 
• yksin- ja kevytyrittäjät sekä freelancerit 
• yli 55-vuotiaat.

Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työn ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. 

Koulutuksen sisältö

Avustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia koulutussisältöjä: 

• yleisen työelämän digiosaamisen sekä perusdigitaitojen päivittäminen 
• digitaaliset liiketoimintamallit, digitalisaatio kestävän kasvun tukena, digi- ja verkkokauppaosaaminen 
• dataosaaminen, esimerkiksi datan kerääminen ja tuottaminen, datan varastointi ja hallinta 
• ohjelmisto-osaaminen 
• tekoälyn käyttö, esimerkiksi koneoppiminen, dataosaaminen ja sisällöntuotanto 
• digitaalinen myynti- ja palveluosaaminen sekä digitaalisten palvelujen tuottamis- ja ohjausosaaminen ja digitaalinen asiakashallinta 
• tietoturvaan liittyvän teknisen ja hallinnollisen osaamisen kehittäminen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Avustuksella toteutettavan hankkeen tulee sisältää kohderyhmä ja opintojen toteutusmuoto huomioiden riittävissä määrin seuraavia toimia

• kohdennettu opiskelijahankinta 
• uraohjaus ja urasuunnittelutaidot, oppimaan oppimisen taitojen ohjaus, oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki sekä mahdolliset muut ohjaustoimet 
• muut tukitoimet, kuten kieli- ja digitaidon tuki sekä työpaikalla tapahtuva opastus ja tuki.

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy 28.2.2026.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa. Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, hakija voi ottaa yhteyttä avustuksen vastuuvalmistelijaan.

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 3.10.2024 klo 10 – 11:30. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija 
+358 295 331 343 

mikko.mahonen@jotpa.fi 

Valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. 
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa. 
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen. 
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne. 
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. 
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet. 
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta. 
• Hakemus on kokonaistaloudellinen. 
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja. 
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää.

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 30.5.2025 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.  

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan palvelukeskuksen rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin).

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet

• DNSH-liitepohja (jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu) 
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös 
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus 

Do No Significant Harm (DNSH) -periaatteen noudattaminen 

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa (EU 2020/852) määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta: 

• ilmastonmuutoksen hillintä 
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen 
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 
• siirtyminen kiertotalouteen 
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen 
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. 

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. 

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksen liitteessä. Lisäksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta. 

Lisätietoja DNSH-periaatteesta: 

• Tiivistelmä: Asetus (EU) 2021/241 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (eur-lex.europa.eu) 
• Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). 

Kirjanpito- ja muun aineiston säilyttäminen 

Rahoituksen saajien on sitouduttava säilyttämään kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.  

Yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus

Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller-toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia. 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa, jossa valtionavustuksen saaja välittää osan avustuksesta valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti muun toimijan käytettäväksi, on otettava huomioon, että yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus koskee myös siirron saajaa. 

Hankkeen viestintä

Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.

Päällekkäisestä rahoituksesta ilmoittaminen

Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.  

Raportointi valtionavustuksen käytöstä yhteishankkeissa

Valtionavustuksen saajan on yhteishankkeiden osalta toimitettava palvelukeskukselle seuraavat asiakirjat ja tiedot:

• siirron saajan kanssa tehty sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista
• selvitys kullekin siirron saajalle välittävästä rahoitusosuudesta (jos ei käy ilmi sopimuksesta)
• Seurantatiedot siitä, miten rahoitusosuus konkreettisesti siirtyy siirron saajille. Kunkin kuukauden aikana tapahtuneista maksutapahtumista tulee toimittaa tiedot palvelukeskukselle seuraavan kuukauden 8. päivään mennessä. Kunkin kuukauden 8. päivään mennessä tulee myös ilmoittaa, jos edellisen kuukauden aikana ei ole maksettu rahoitusosuuksia.

Osallistujatietojen toimittaminen 

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle puolivuosittain koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrät sekä indikaattoritietoina opiskelijoiden sukupuoli ja ikäryhmä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus lähettää tietopyynnön koskien raportointijaksoja 1.1.–31.6. ja 1.7.–31.12. Aloittaneisiin opiskelijoihin lasketaan mukaan myös mahdolliset koulutuksen keskeyttäneet opiskelijat. 

Edunsaajatietojen toimittaminen

Rahanpesulaki ja Euroopan unionin rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) koskevan asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on kerättävä varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista) seuraavat tiedot:

• etunimi tai etunimet 
• sukunimi tai sukunimet 
• syntymäaika.

Tietojen raportoimatta jättäminen

Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-erityisehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään.