Hankeavustus työnantajayhteistyön kehittämiseen digitalisaatiota edistävissä koulutuksissa

Valtionavustuksella toteutettavissa piloteissa selvitetään parhaita ja skaalattavia käytäntöjä, joilla tuetaan työn ohessa opiskelua yhdessä työnantajan kanssa. Vaikuttavaa työnantajayhteistyötä pilotoidaan digitalisaatiota edistävissä osaamispalveluissa.

Pilottien tavoitteena on

• lisätä koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja koulutukseen osallistuvan työntekijän välistä yhteistyötä
• selvittää opiskelijoille, koulutuksen järjestäjille ja työnantajille parhaita käytänteitä, jotka edistävät työn ohella opiskelua
• edistää työn tuottavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta tukea talouskasvua digitalisaation hyödyntämisen avulla
• kerätä tietoa siitä, mitä kustannuksia työn ohella opiskelusta syntyy opiskelijalle, työnantajalle ja koulutuksen järjestäjälle.

Tällä valtionavustuksella rahoitetaan

• työn ohessa opiskelua edistävien yhteistyömallien kokeiluja
• työn ohessa suoritettavia koulutuksia, jotka edistävät digitalisaatiota
• opiskelijahankintaa ja koulutukseen osallistumista tukevaa toimintaa.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut 
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita sekä hankkeita, joissa tehdään yhteistyötä koulutusasterajat ylittävästi. Yhteyshankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. 

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 5000 euroa sisältäen työnantajayhteistyön, koulutuksen, opiskelijahankinnan, sekä koulutuksen yhteydessä toteutettavat ohjaustoimet.  Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua kokoaikaisen työn ohessa. Vähintään 40 % avustuksesta tulee kohdentua työnantajayhteistyön vaikuttavuuden edistämiseen.

Päätökset pyritään tekemään 26.5.2025 mennessä.
 

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 13.3.2025 klo 10:00–11:00. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009) 
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Osaamisen päivittäminen on siirtynyt yhä vahvemmin työn ohessa suoritettavaksi. Aikuiskoulutustuen loputtua yksilön mahdollisuudet jäädä kokonaan pois työstä opiskelua varten ovat aikaisempaa rajatummat. Tarvitsemme uudenlaisia tapoja kehittää osaamista, joka vastaa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Tämä muutos vaikuttaa niin koulutuksen järjestäjiin, työnantajiin kuin opintoihin osallistuviin työntekijöihin. Yksi tapa vahvistaa työntekijöiden jatkuvaa oppimista on vahvistaa työelämäkytköstä ja tiivistää kaikkien osapuolten välistä yhteistyötä. 

Tässä valtionavustushaussa etsimme uusia ratkaisuja työnantajan, työntekijän ja koulutuksen järjestäjän väliseen yhteistyöhön. Valtionavustuksella toteutettavien pilottien avulla pyritään kehittämään, kokeilemaan ja ottamaan laajemmin käyttöön työnantajayhteistyön malleja, jotka mahdollistavat työn ohessa opiskelun entistä paremmin. 

Tässä valtionavustushaussa rahoitetaan sekä työnantajayhteistyön kehittämistä että koulutusta digitaalisten taitojen parantamiseen. Koulutukset voivat koskea kaikkia toimialoja.

Tämän valtionavustushaun taustalle tullaan hankkimaan erillinen selvitystyö, jossa arvioidaan pilotoitavien mallien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Koulutuksen järjestäjien tulee varautua selvitystyöhön liittyvään yhteistyöhön Jotpan ja selvitystyön toteuttajan kanssa sekä keräämään tietoja kustannuksista, joita työnantajille ja osallistujille aiheutuu työn ohessa opiskelusta ja työnantajayhteistyöstä.

Valtionavustusta on valmisteltu yhteistyössä työelämän järjestöjen, korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Pilotoitava työnantajayhteistyö

Tämän valtionavustushaun taustalla on Jotpan tilaama selvitys, jossa on tunnistettu koulutusten toteuttamiseen ja työpaikkojen käytäntöihin liittyviä tekijöitä, jotka toisaalta edistävät työn ohessa opiskelua ja toisaalta hankaloittavat sitä (Innolink 2024). Innolinkin selvityksessä suositeltiin seuraavia työnantajayhteistyötä edistäviä toimenpiteitä:

• Työn ohessa opiskelua tulisi kehittää niin, että oppimista ja opiskelua voisi tapahtua suunnitelmallisesti työtehtävissä ja työpaikalla. 
• Opintoihin liittyviä tehtäviä pitäisi voida yhdistää paremmin omaan työhön.
• Työntekijän omia työtehtäviä pitäisi hyödyntää nykyistä tiiviimmin koulutuksien sisällöissä.
• Yhä useammalla työpaikalla tulisi tunnistaa osaamistarpeita ja käyttää osaamisen kehittämisen palveluita systemaattisemmin. 

Rahoitettavien koulutuspilottien odotetaan sisältävän näitä työnantajayhteistyön toimenpiteitä, jotta voitaisiin selvittää vaikuttavimpia malleja edistää työn ohella tapahtuvaa jatkuvaa oppimista. 

Pilottien koulutussisällöt

Pilotit kohdennetaan erilaisiin digitaalisiin taitoihin toimialasta riippumatta. Uusien teknologioiden myötä osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Elinkeinoelämän odotukset digitalisaation potentiaalille suhteessa liiketoiminnan kehittämiseen ovat suuret. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on nostanut esille, että talouskasvua, yrityksiä sekä työntekijöitä ajatellen tarvitaan yhä enemmän panostuksia digitaalisiin taitoihin.

Pohjoismainen verkosto NVL Digital – Working Life toteutti vuosina 2021–2022 ministerineuvoston rahoittaman tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena oli tunnistaa olennaisia digitalisaation käyttöönoton ja edistämisen haasteita ja edistää yhteisiä pohjoismaisia ratkaisuja. Hanke keskittyi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin matalasti koulutettuun tai vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevaan henkilöstöön. Hankkeesta syntyi suositukset digitalisaation edistämisen keinoista (NVL 2023). Suosituksissa kiinnitetään huomioita siihen, että digitalisaation osaamisen ja oppimisen lisääminen tulisi kytkeä erityisesti suoraan työtehtäviin ja työpaikkaan.   

Syksyllä 2024 julkaistu työvoimabarometri 2024 osoittaa, että suomalaisen työväestön suurin osaamisvaje alasta riippumatta liittyy digitaalisiin taitoihin. Suomen digitaalisen kompassin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten digitalisaatio-osaamiseen on panostettava. Digitalisaatio läpäisee liiketoiminnan eri osa-alueet. Tarvitaan uudenlaisia työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen ratkaisuja, joihin myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Työntekijäjärjestöistä esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteutti vuonna 2024 tutkimuksen digiosaamisesta ja teknologian muutoksesta aloillaan. Tutkimuksesta nousee esille, että digitalisaation edistäminen onnistuu parhaiten silloin, kun työntekijöillä on työ mitoitettu siten, että he voivat työtehtävien aikana opetella ja ottaa käyttöön uutta osaamista. Työnantajien rooli on merkittävä digitalisaation uuden osaamisen varmistamiseksi.   

Lähteitä

Innolink (2024). Selvitys työn ohessa suoritettavista koulutuksista (jotpa.fi).

Nordic Network for Adult Learning and Aalborg University (2023). The role of lifelong learning for inclusion ­in the digital transformation – Work life of tomorrow (nll.org).

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (2024). Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:laisilla aloilla (sak.fi, pdf).

Valtioneuvosto (2022). Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi (valtioneuvosto.fi, pdf).

Koulutuksen kohderyhmä

Avustuksella toteutettavien pilottien kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työssä olevat henkilöt, joilla on tarve kehittää digitaalisia taitojaan. Kohderyhmän henkilöt työskentelevät ensisijaisesti pienten tai keskisuurten työnantajien palveluksessa.

Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työn ohessa. Osallistujista enintään 30 % voi olla samasta yrityksestä. 

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Opiskelijahankinnan suunnittelussa on huomioitava erityisesti työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa työskentelevien henkilöiden tavoittaminen.

Työnantajayhteistyön sisältö

Rahoitettavien koulutuspilottien tulee sisältää työnantajayhteistyöhön liittyviä uusia ja innovatiivisia tapoja, joilla voidaan

• sitouttaa työnantajat yhteistyöhön koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa
• auttaa työnantajat tunnistamaan osaamistarpeita
• saada työnantaja näkemään osaamisen kehittämisen henkilöstölleen ja liiketoiminnalleen hyödyllisenä panostuksena
• tavoittaa työnantajia ja lisätä työnantajien tietoisuutta saatavilla olevista jatkuvan oppimisen palveluista
• tukea työntekijöitä opintojen suorittamisessa työn ohella
• kytkeä oppiminen osaksi käytännön työtehtäviä.

Koulutuksen sisältö

Koulutusten tavoitteena on lisätä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden digitaalisia taitoja. Avustuksella voidaan rahoittaa sellaisia digitalisaation edistämisen koulutussisältöjä, joille on työelämässä tarvetta. Koulutussisältöjä voivat olla esimerkiksi:

• digilukutaito  
• tietoteknisten perustyökalujen ja mobiilityökalujen peruskäyttöosaaminen 
• tekoälyosaaminen 
• tietoturva- ja kyberosaaminen 
• datan käyttö 
• digitaalinen palvelumuotoiluosaaminen 
• ohjelmisto-osaaminen  
• järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäosaaminen 
• teknologiaosaamisen yhdistäminen liiketoimintaosaamiseen  
• rajapintaosaaminen
• AR/VR-osaaminen.

Lisäksi koulutuksen tulee sisältää riittävissä määrin ohjauksen toimia: 

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen 
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.
 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan sähköisen asiointipalvelun kautta määräaikaan mennessä saapuneet ja allekirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittamat hakemukset käsitellään, ja Jotpa voi tarvittaessa pyytää niihin täydennyksiä. 

Kirjeellä, sähköpostilla, puhelimella tai muilla tavoin sähköisesti tai paperisesti toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen organisaation puolesta: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 13.3.2025 klo 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Krista Paavola, erityisasiantuntija
+358 295 331305

krista.paavola@jotpa.fi

Valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Työnantajayhteistyön toteutus

• Toteutussuunnitelma sisältää selkeän ja konkreettisen suunnitelman yhteistyön toteuttamisesta opiskelijan, koulutuksen toteuttajan ja työnantajan välillä.
• Työnantajien tavoittamisen keinot ovat selkeät ja konkreettiset.

Koulutuksen toteutus

• Koulutuksen sisältö vastaa työelämässä tunnistettuihin osaamistarpeisiin.
• Työn ohessa opiskelun mahdollistamisesta esitetään konkreettinen suunnitelma.
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti. 
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet.

Skaalautuvuus

• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman työantajayhteistyön mallin levittämisestä laajempaan käyttöön.  

Kustannusarvio ja rahoitus

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttöosuuksien painotukset vastaavat toteutussuunnitelmaa.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Työnantajayhteistyön kriteerit painotetaan kaksinkertaisena. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle 

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset, jotta avustus voidaan myöntää. Seuraavia kohtia ei erikseen arvioida, mutta kaikkien vähimmäisvaatimusten tulee täyttyä avustushakemuksessa. 

• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu, mitä uutta avustuksella toteutettu työnantajayhteistyö tuottaa verrattuna nykyiseen työnantajayhteistyöhön.
• Toteutuksen työnantajayhteistyökumppanit on sitoutettu pilotoitavaan yhteistyöhön jo hakuaikana esimerkiksi aiesopimusten avulla.
• Avustuksella toteutettavan koulutuksen opiskelijakohtainen hinta on enintään hakutiedotteella määritelty enimmäishinta.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää 1.12.2025.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 1.12.2025 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

•    Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
•    Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 30.6.2026. 

Käyttöaikaan voidaan myöntää jatkoa vain painavasta ja hyvin perustellusta syystä.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, jos avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti tai avustusta on muutoin jäänyt käyttämättä. 

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä tai valmistuneiden määrä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen tavoitteellinen opiskelijamäärä. Avustusta tulee palauttaa tavoitteelliseen opiskelijamäärään perustuen seuraavissa tapauksissa: 

• Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden (aloittaneet) määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)
• Mikäli päätökseen kirjatusta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä alle 50 % suorittaa suunnitellun palvelun loppuun (valmistuneet)
• Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneita on vähemmän kuin päätökseen kirjattu tavoitteellinen opiskelijamäärä, avustusta tulee palauttaa tapauksissa, joissa opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa suunnitellun palvelun loppuun.
• Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 
• Valmistuneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden ja joka on saanut vastaavalle rahoituslähdekoodille kirjatun suoritemerkinnän opintorekisteriin tavoitteena olleista opinnoista.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin). Palautettavan avustuksen määrän laskenta perustuu todellisiin opiskelijamääriin. 
 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.