Työmarkkina-asemaa vahvistavat osaamispalvelut
Tämä haku on päättynyt
Tiivistelmä
Tämän valtionavustuksen tavoitteena on
- tavoittaa matalasti koulutettuja, madaltaa kynnystä osallistua koulutukseen ja lisätä koulutukseen osallistumista,
- tarjota työmarkkina-asemaa vahvistavia osaamispalveluita sellaisille ryhmille, jotka osallistuvat jatkuvan oppimisen palveluihin muuta väestöä merkittävästi vähemmän,
- parantaa osallistujien oppimisvalmiuksia ja
- tukea koulutuksen nivelvaiheita ja koulutustason nostamistavoitetta.
Avustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
- korkeakoulut ja
- vapaan sivistystyön ylläpitäjät.
Hakukelpoiset hakijat voivat hakea avustusta myös ryhmittyminä yli oppilaitosrajojen. Kannustamme hakijoita yhteiseen suunnitteluun sekä koulutusasteet ylittäviin hakemuksiin erityisesti kohderyhmän koulutusasteen nostamisen tavoitteen näkökulmasta.
Avustus toteutetaan EU-komission elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisella rahoituksella (RRF-rahoitus). Tätä rahoitusta koskevat erityisehdot löytyvät tämän hakutiedotteen kohdasta DNSH (Do No Significant Harm).
Avustuksella toteutetuista osaamispalveluista vähintään 5 % tavoitellaan kohdennettavaksi ruotsinkielisen väestön erityistarpeisiin.
Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät viimeistään syyskaudella 2023.
Taustaa
OECD:n tuottamassa selvityksessä Continuous Learning in Working Life in Finland (19.2.2020) nostettiin esiin jatkuvan oppimisen tarjonnan haasteita Suomessa. Selvityksen perusteella suomalaisen koulutusjärjestelmän oleellisimpia heikkouksia ovat lyhyiden, työelämärelevanttien osaamis- ja koulutuspalveluiden vähäinen määrä sekä opiskelijahankinnan, ohjauksen sekä opiskelun aikaisen tuen puute.
Tavoite
Tämän valtionavustuksen pääasiallisena tavoitteena on rahoittaa sellaisia osaamispalveluita, jotka kannustavat matalasti koulutettuja (perusasteen tai siihen rinnastuvan koulutuspohjan varassa olevia) ihmisiä osallistumaan jatkuvan oppimisen palveluihin, joilla kehitetään työelämän kannalta olennaista osaamista. Lisäksi avustuksella tuetaan koulutusasteen noston yhteiskunnallista tavoitetta sekä pyritään ohjaamaan jatkuvan oppimisen osaamispalveluihin heitä, joille kyseisistä palveluista on työllistymisen näkökulmasta kaikista suurin hyöty.
Tavoitteena on vahvistaa koulutettavien henkilöiden työmarkkina-asemaa pienillä ja ajallisesti lyhyillä osaamiskokonaisuuksilla tai tutkinnon osilla. Tavoitteena on myös vastata työmarkkinoiden osaamistarpeisiin tarjoamalla henkilökohtaisesti suunniteltuja ja räätälöityjä opintoja.
Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tavoitteena tulee olla yksi tai useampia seuraavista:
- Osallistuja siirtyy osaamispalvelun tuloksena työllistävämpään, vakaampaan tai tuottavampaan ammattiin.
- Osallistujan polku jatkokouluttautumiseen uuteen, paremmin työllistävään tehtävään helpottuu.
- Osallistuja etenee koulutustasoa nostavaan tutkintokoulutukseen.
- Osallistujan työmarkkina-asema vahvistuu nykyisissä työtehtävissä.
Koulutustason nostotavoitteena ovat siirtymät perusasteelta tai sitä vastaavan koulutuksen pohjalta ammatilliseen toisen asteen tutkintoon tai ammatilliselta toiselta asteelta korkeakoulututkintoon.
Kohderyhmä
Palvelukeskuksen avustamien osaamispalveluiden kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat. Osaamispalveluun ei lähtökohtaisesti hyväksytä tutkinto-opiskelijoita.
Tällä avustuksella toteutettavien osaamispalveluiden pääasiallista kohderyhmää ovat etenkin sellaiset henkilöt, joilla ei ole lainkaan perusasteen jälkeistä tutkintoa, jotka eivät kehitä työmarkkinarelevanttia osaamistaan säännöllisesti tai joille osaamisen kehittäminen on erityisen tarpeellista.
Osaamispalveluiden osallistujiksi tavoitellaan seuraavia kohderyhmiä:
- epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa,
- epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät maahanmuuttajataustaiset ihmiset, joilta puuttuu kokonaan Suomessa suoritettu, tunnustettu tai rinnastettu tutkinto ja
- eläkeläiset, joiden tavoitteena on työllistyä, jatkaa työelämässä tai aloittaa yritystoiminta osaamisen kehittämisen kautta.
Lisäksi osaamispalvelut tulee kohdentaa sellaisten alojen työntekijöille, joilla on
- runsaasti epätyypillisiä työsuhteita (esimerkiksi vuokratyö, osa-aikatyö, lyhyet ja epäsäännölliset määräaikaisuudet, nollatuntisopimukset, työskentely kevytyrittäjyyden tai freelancer-toiminnan kautta). Tällaisia toimialoja ja tehtäviä ovat esimerkiksi posti- ja jakeluala, tapahtuma-ala, rakennus- ja puutarha-alan avustavat tehtävät ja ravintola-ala.
- pulaa osaavasta työvoimasta ja matala palkkataso, kuten siivousala, kodinhoitoala, asiakasneuvonta ja pesula-ala
- akuutti kohtaanto-ongelma, kuten maa- ja vesirakennusala, kone- ja metalliala sekä kuljetus- ja logistiikka-ala.
Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan ja opiskelun aikaisiin tukitoimiin. Palvelukeskus ei määrittele ylärajaa sille, mikä osuus avustuksesta voidaan käyttää edellä mainittuihin toimiin esimerkiksi ostopalveluina, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä päätettävissä.
Osaamispalvelun sisällöt
Avustuksella toteutettu osaamispalvelu voi sisällöiltään olla riippumaton toimialasta. Osaamispalvelun tulee kuitenkin olla työelämärelevantti eli sisältö tulee suunnitella siten, että se madaltaa kynnystä joko siirtyä sellaiseen osaamisen kehittämisen palveluun, joka parantaa oleellisesti työllistymisnäkymiä ja työmarkkina-asemaa tai mahdollistaa suoran työllistymisen sellaiselle alalle tai tehtävään, jonka toteutusalueella on pulaa osaavasta työvoimasta.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus arvioi osaamispalvelun työelämärelevanttiuden käytössä olevien tietolähteiden perusteella sekä yhteistyössä alueiden ELY-keskusten kanssa. Suosittelemme avustuksen hakijoita keskustelemaan osaamispalvelun sisällöistä esimerkiksi paikallisen työhallinnon kanssa ja hyödyntämään kansallisesti saatavilla olevaa tilastoaineistoa (esimerkiksi ammattibarometri) sekä palvelukeskuksen tuottamaa Valtakunnalliset osaamiskapeikot -raporttia (2022) ennen hakemuksen lähettämistä. Arvostamme hakemuksissa konkreettista osoitusta etukäteen tehdystä työmarkkinatilanteen kartoituksesta.
Palvelujen tulee olla lyhytkestoisia ja osallistujalleen helposti saavutettavia, esimerkiksi joustavat osallistumismahdollisuudet etänä ja työn ohessa.
Avustetun osaamispalvelun tulee sisältää osaamisen kehittämistä, joka on
- oleellista työelämän kannalta
- henkilökohtaisesti suunniteltua
- ajallisesti mahdollisimman tehokasta
- mahdollista suorittaa työn ohessa tai työtehtäviin kytkeytyen
- realistiset, kattavasti suunnitellut, tavoitellulle kohderyhmälle kohdennetut ja mahdollisesti innovatiiviset opiskelijahankinnan toimet (muun muassa työelämään jalkautuva toiminta)
- yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettu ura-, työelämä- ja opiskeluohjausprosessi, joka kattaa opiskelijahankinnan, opintojen aikaisen ajan sekä seurannan opintojen päättymisen jälkeen. Prosessiin kuuluu oppimisvalmiuksien ja oppimisen haasteiden yksilöllinen kartoittaminen sekä tuen järjestäminen.
laadukkaat tukitoimet, joilla varmistetaan osaamisen kehittämisen toteutuminen (muun muassa kielitaidon tukeminen ja työelämätaitojen kehittäminen) - laadukkaat opinto- ja opiskeluvalmiuksien tuen toimet (motivointi ja innostaminen, oppimisvaikeuksien kartoittaminen sekä tarvittaessa tuki mahdollisiin oppimisvaikeuksiin)
- henkilökohtaisesti laadittu suunnitelma osallistujan jatkopolusta työelämässä tai osaamisen kehittämisessä (esimerkiksi suunnitelma ammattisiirtymästä tai siirtymästä tutkinto-opiskelijaksi).
Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan, opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien ja ohjauksen toteuttamisesta. Avustus myönnetään työelämärelevantin osaamispalvelun toteutukseen, jonka osana yllä mainitut toimet ovat. Avustusta ei myönnetä koulutuksen järjestäjän omaan kehitystyöhön. Palvelukeskus arvioi hakemuksessa esitetyn osaamispalvelun työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa.
Avustuksella ei voida tuottaa pelkkää kielikoulutusta, kotoutumisen palveluiden piirissä olevien henkilöiden palveluja tai kotoutumisen palveluihin rinnastettavaa palvelua (esimerkiksi työhallinnon hankkima kotoutumiskoulutus tai kotoutumisajan ylittäneille suunnattu kielikoulutus)
Haettava rahoitus, palautusehdot sekä rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 30.3.2025 Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 6 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 85 %)
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 85 % ei suorita suunniteltua palvelua loppuun
- Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijavalintahetkellä yli 50 % ei täytä yhtä tai useampia seuraavista ehdoista (seurataan palvelukeskuksen opiskelijaraportointijärjestelmällä, jonka opiskelijat voivat itse täyttää tai jonka avustuksen saaja täyttää kootusti kaikista opiskelijoista):
- epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevä (ei vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa) työssä oleva ja perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa oleva henkilö
- epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevä (ei vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa) työssä oleva maahanmuuttaja tai muu kuin äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielinen henkilö, jolta puuttuu Suomessa suoritettu, tunnustettu tai rinnastettu tutkinto
- eläkeläinen, kun tavoitteena työllistyminen/yrittäjyys (sisältää kaikki eläkemuodot)
Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.
Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.
DNSH (Do No Significant Harm)
Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:
- ilmastonmuutoksen hillintä
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- siirtyminen kiertotalouteen
- ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.
DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tai Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.
Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). Kestävän kasvun ohjelman liitteessä 3 esitettyihin DNSH-ennakkoarviointeihin sisältyy Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki -osio (s. 503–506).
Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet:
- DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) . DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu).
- Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös
- Viimeisin vahvistettu toimintakertomus
Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.
.png%3Fitok%3Dm0n-dAYE&w=3840&q=100)
Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.
Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.
Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.
Mitä voimme rahoittaa?
Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.
Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. Erityisesti kannustamme hakijoita toteuttamaan eri koulutusasteet ylittäviä osaamispalveluita koulutustason noston tavoitteen tukemiseksi.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen
Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.
Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.
Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.
2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen.
3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen
Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.
5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,
- uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,
- räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,
- työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,
- oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,
- opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja
- muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.
7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
Sisältöjä voivat olla esimerkiksi:
- ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet ,
- työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi,
- uudet toteutusmenetelmät ja -metodit,
- eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa,
- uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet,
- kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.
Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai kaikkien edellä mainittujen yhteenliittymät yhteishankkeina ja yhteistyökumppaneina. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi, päivitetty 5/2023). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.
Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.
Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.
Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).
Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.
Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).
Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).
Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville
Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:
- Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.
- Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:
- Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
- Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.
- Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).
- Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.
- Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.
Hakemuksen arviointi
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne. - Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
- Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
- Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
- Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
- Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
- Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
- Osaamispalvelun toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.
- Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
- Hakemus on kokonaistaloudellinen.
- Koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutusasteen noston kokonaistavoite on huomioitu hakemuksessa.
- Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.
Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.
Rahoituspäätökset
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Rahoituksen myöntäjä
Rahoituksen myöntää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa.
Jotpa on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen,
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen,
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla,
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin,
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi ja - nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.
Ota yhteyttä
