Jatkuva oppiminen ja työllisyys

Osaaminen on paras turva työn, teknologian ja maailman muutoksissa. Tarvitsemme uudenlaista osaamista, yksilöllisiä koulutuspolkuja ja osaamisen päivittämistä. Tähän tarpeeseen vastataan jatkuvalla oppimisella.  

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Osa jatkuvasta oppimisesta on tavoitteellista, eri tavoin organisoitua tietojen ja taitojen kasvattamista ja osa arkipäivässä tapahtuvaa kehittymistä.  
 

Toimintamme keskittyy työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen. Parhaimmillaan jatkuva oppiminen on luonteva osa työuraa. Samalla sillä voidaan vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Jatkuvan oppimisen tärkeimmät hyödyt yhteiskunnalle:

• Työnantajille on tarjolla osaavaa työvoimaa.
• Osaaminen ja osaava työvoima lisää yhteiskunnan hyvinvointia.
• Osaaminen ja osaava työvoima auttaa edistämään Suomen taloudellista kasvua.
• Osaamisen kehittäminen auttaa pysymään työelämässä tai palaamaan työelämään ja ehkäisee siten samalla työttömyyttä ja parantaa työllisyyttä.  

Jatkuvan oppimisen tärkeimmät hyödyt yksilöille:

• Tutkimusten mukaan koulutukseen osallistuminen lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämään.
• Jatkuva oppiminen tukee oman työmarkkina-aseman parantamista ja ylläpitämistä.
• Ajantasaiset tiedot ja taidot tukevat niin työssä kuin arjessakin jaksamista. 
   

Tarvitsemme koulutustarjontaan lisää oikein kohdennettuja ja tutkintoa lyhyempiä koulutuksia ja osaamispalveluita, jotka innostavat työikäisiä ihmisiä jatkuvaan oppimiseen. Palveluiden pitää vastata työmarkkinoiden yllättäen muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä jatkuvaa oppimista toteutetaan usein tutkintokoulutuksena, mikä on julkiselle taloudelle ja yksilölle kallista ja samalla työelämän tarpeisiin nähden hidasta. Kaikkiin uusiin osaamistarpeisiin ei tarvita uusia tutkintoja tai muuta muodollista koulutusta. Osaamispalveluita tulisikin organisoida myös niin, että työntekijä voi aiempaa helpommin kehittää osaamistaan joustavasti omalla työpaikallaan työssäoppimisena.

Lisäämme rahoituksillamme juuri tällaisia jatkuvan oppimisen palveluita, jotka hyödyttävät sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä ihmisiä. Koulutuksen järjestäjät tallentavat rahoittamiemme koulutuksien suoritustiedot samoihin rekistereihin kuin tutkintoon johtavat koulutukset tallennetaan. Tietojen tallennus tekee osallistujien osaamista näkyväksi. Samalla osallistujat saavat suorituksestaan virallisen todistuksen, jotta koulutus palvelee työuraa mahdollisimman hyvin.

Teettämämme Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? -kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää uuden oppimista tärkeänä ja nauttii siitä. Kaikkein mielekkäin tapa oppia uutta ja kehittää osaamista on tutkimuksen mukaan omassa työssä tekemällä oppiminen.

Jotpa perustettiin osana parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta, joka toteutettiin vuosina 2019–2023. Jatkuvan oppimisen uudistus on myös osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen yhteydessä kehitetään jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta (JOD), jonka avulla jatkuvan oppimisen palvelut ja tiedot halutaan saada kaikkien ulottuville helposti. Digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.  

Osallistumme digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen erityisesti käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa, että tieto jatkuvan oppimisen palveluista sekä opiskelun aikaisesta toimeentulosta löytyy helposti, nopeasti ja ymmärrettävästi.  

Tavoitteena on, että Jotpa ja jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus täydentävät toisiaan osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamisen kehittämisessä.