Hankeavustus tuulivoima-alan osaamispalveluihin

Tämä haku on päättynyt.

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on  

• lisätä osaavan työvoiman saatavuutta tuulivoimasektorilla erityisesti asennus-, huolto- ja kunnossapitohenkilöstön osalta.
• vahvistaa tuulivoima-alaan liittyvää koulutustarjontaa.
• luoda selkeitä koulutuspolkuja tuulivoima-alalle.

Avustusta voivat hakea  

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja
• korkeakoulut.

Vapaan sivistystyön ylläpitäjät voivat olla mukana koulutushankkeiden osahakijoina ja tarjota koulutussisältöjä, jotka tukevat päähakijan toteuttamia sisältöjä. Vapaan sivistystyön toimijat voivat osahakijan roolissa toteuttaa hankkeissa myös hakevaa tai tukevaa toimintaa.

Hakukelpoiset hakijat voivat hakea avustusta myös ryhmittyminä yli oppilaitosrajojen. Kannustamme hakijoita yhteiseen suunnitteluun sekä koulutusasteet ylittäviin hakemuksiin.

Avustus toteutetaan EU-komission elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisella rahoituksella (RRF-rahoitus). Tätä rahoitusta koskevat erityisehdot löytyvät tämän hakutiedotteen kohdasta DNSH (Do No Significant Harm).  

Avustuksella toteutetuista osaamispalveluista vähintään 5 % tavoitellaan kohdennettavaksi ruotsinkielisen väestön tarpeisiin.

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian, vuoden 2024 alussa. 

Suomen tuulivoima-ala on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tämä on johtanut kasvavaan työvoiman tarpeeseen alan monissa tehtävissä, kuten hankekehityksessä, asennuksessa, ylläpidossa ja suunnittelussa. Useat tuulivoima-alalla toimivat yritykset ovat raportoineet työvoimapulasta. Tarve on selkein asennus-, ylläpito- ja huoltotehtävissä, mutta myös korkeakoulutettuja projektijohtajia ja hankekehittäjiä tarvitaan. Osaavia ammattilaisia on vaikea löytää myös erikoisalojen osalta esimerkiksi tekemään ympäristöselvityksiä ja vetämään kaavaprosesseja.  

Tuulivoima-alan koulutustarpeet liittyvät laajemmin energiamurrokseen. Osaajien kouluttaminen on yksi keskeisistä keinoista vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen. Haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa voivat hidastaa tuulivoima-alan kehitystä.

Alla on kuvattu tuulivoimalan elinkaari ja sen eri vaiheisiin liittyviä yleisimpiä ammatteja. Tässä avustuksessa keskitytään erityisesti tuotantovaiheen osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Hakija voi esittää palveluja myös muihin vaiheisiin liittyen, mikäli hän osoittaa hakemuksellaan selkeästi alueellisen tai paikallisen työvoimatarpeen.  

MDI Public on Jotpan toimeksiannosta laatinut tuulivoima-alan osaamistarpeita kartoittavan raportin, jossa esiin nostettuihin tarpeisiin tällä valtionavustushaulla pyritään osittain vastaamaan. Raporttiin viitataan jatkossa tekstissä nimellä ”taustaraportti”. 

Tämän valtionavustuksen pääasiallisina tavoitteina on

• lisätä osaavan työvoiman saatavuutta tuulivoimasektorilla erityisesti asennus-, huolto- ja kunnossapitohenkilöstön osalta.
• vahvistaa tuulivoima-alaan liittyvää koulutustarjontaa.
• luoda selkeitä koulutuspolkuja tuulivoima-alalle.

Avustuksella voidaan toteuttaa:

• tuulivoima-alalle relevantteja tutkinnon osia, tai niitä pienempiä kokonaisuuksia soveltuvista perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista joko itse toteutettuna tai yhteistyössä toisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa (myös hankittuna),
• toimialan osaamistarpeisiin vastaavaa soveltuvaa korkeakoulutasoista koulutusta,
• toimialan osaamistarpeisiin vastaavaa vapaan sivistystyön koulutusta joko omalla ylläpitoluvalla tai yhteistyökumppanin toimesta,
• opiskelijahankintaa tai hakevaa toimintaa (myös osatoteuttajien toimesta tai hankittuna),
• opiskelijoiden ohjauksen toimia sekä  
• opiskelun ja työllistymisen kannalta välttämättömiä tukitoimia.  

Avustuksella toteutettavan palvelun pääasiallisia kohderyhmiä ovat:

• tuulivoima-alalla työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat osaamisen kehittämistä.
• muilla aloilla työskentelevät, jotka ovat kiinnostuneet siirtymään tuulivoima-alalle.
• työvoiman ulkopuolella olevat, jotka ovat kiinnostuneet siirtymään tuulivoima-alalle.

Jotpan avustamien osaamispalveluiden kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Palvelu tulee suunnitella erityisesti nämä kohderyhmät huomioiden. Toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat, mutta työtön henkilö voi omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi palveluun. Osaamispalveluihin ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan ja opiskelun aikaisiin tukitoimiin. 

Avustuksella tulee toteuttaa tuulivoima-alalle relevanttia säänneltyä koulutusta. Palvelujen tulee olla lyhytkestoisia ja osallistujalleen helposti saavutettavia. Helppo saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi joustavia osallistumismahdollisuuksia etänä ja työn ohessa.  

Tuulivoima-asentajien tehtäviin tarvitaan paljon työntekijöitä lähitulevaisuudessa. Koulutuksen kehittämisen keskiössä on suunnitella tuulivoima-alalle houkutteleva koulutuspolku, joka vahvistaa tuulivoima-alalle hakeutumista. Tuulivoima-alalle hakeutumista pyritään vahvistamaan erityisesti niillä alueilla, joissa tuulivoimarakentamista on suunnitteilla merkittävissä määrin.  Ammatillisen koulutuksen opintopolkuja tulee kehittää niin, että ne kytkeytyvät esimerkiksi ylläpito, - asennus- ja huoltotehtävissä tarvittaviin osaamisiin. Tämä voi tarkoittaa tutkinnon osien yhdistelemistä ja koostamista kokonaisuuksiksi esimerkiksi osana sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoa tai kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa.  

Moni taustaraporttiin haastatteluista tuulivoima-alan yritysten edustajista ei nähnyt oppisopimusta merkittävänä väylänä uusien työntekijöiden palkkaamiseen tai kouluttamiseen. Yritykset suosivat suoraa palkkaamista ja panostavat sisäiseen koulutukseen varmistaakseen osaamisvaatimustensa täyttymisen. Sen sijaan monet yritykset olivat halukkaita ottamaan vastaan harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Raportin mukaan nk. mestari-kisälli -malli on osoittautunut toimivaksi, kun henkilöllä on jo perusosaaminen joko sähkö- tai konetekniikasta.  

Mikäli hakija hyödyntää osaamispalvelun toteuttamisessa pääasiallisesti oppisopimusta, tulee hänen esittää konkreettisia keinoja, kuinka oppisopimusta hyödynnettäisiin alalla enemmän ja se nähtäisiin työnantajille houkuttelevampana. Arvostamme hakemuksen arvioinnissa sitä, että palvelun toteuttamistavassa huomioidaan edellisessä kappaleessa mainittuja havaintoja.

Opiskelijoiden tulee saada realistinen kuva tuulivoima-alan työstä jo koulutuksen alku- tai hakeutumisvaiheessa.  

Ammatilliset koulutussisällöt voivat liittyä mm. seuraaviin tuulivoima-alan teemoihin:

• sähköasennus ja kunnossapito, 
• koneasennus ja kunnossapito, 
• mekaaninen asennus ja kunnossapito (esim. laakerointien asennus, tehonsiirron kunnossapito, voimansiirtolaitteiden toimintaperiaatteet, prosessilaitteiden perusteet), 
• hydrauliikkajärjestelmien asennus ja kunnossapito, 
• sähköverkkoasennus ja kunnossapito

Korkeakoulujen koulutussisällöt voivat liittyä mm. seuraaviin tuulivoima-alan teemoihin: 

• tuulivoima-alan hankekehitysosaaminen,
• tuulivoimahankkeiden esiselvitystehtävät,
• luvittaminen, kaavoitus ja ympäristötehtävät (YVA-vaikutusten arvioinnit, luontokartoitukset jne.),  
• tuulivoima-alan projektinjohtotehtävät,
• tuulivoimalan rakentamiseen ja pystyttämiseen vaadittava sähkö-, asennus-, ja nostosuunnittelu,
• energia- ja ympäristötekniikka,
• sähkö- ja automaatiotekniikka,
• infra- ja sähkösuunnittelu ja
• merituulivoiman erityispiirteet hanke- ja suunnittelutehtävissä

Avustuksella toteutettavan palvelun tulee sisältää tarvittavissa määrin seuraavia  

• realistiset, tavoitellulle kohderyhmälle kohdennetut opiskelijahankinnan toimet (muun muassa työelämään jalkautuva toiminta),
• työtehtäviä tukeva englannin kielen opetus,
• yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettu ura-, työelämä- ja opiskeluohjauskokonaisuus, joka kattaa opiskelijahankinnan ja opintojen aikaisen ajan,
• oppimisvalmiuksien ja oppimisen haasteiden kartoittaminen sekä tuen järjestäminen ja  
• laadukkaat opinto- ja opiskeluvalmiuksien tuen toimet sekä urasuunnittelu- ja työelämätaitojen kehittäminen  

Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan, opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien ja ohjauksen toteuttamisesta.  

Opiskelijahankinnan, opintojen tukitoimien ja koulutusten sisältöjen osalta on syytä ottaa huomioon että:

• Tuulipuistot sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuille alueille. Monessa tapauksessa tällaisilla alueilla työikäisen väestön määrä on vähenemässä. Näin ollen realistinen työssäkäyntialue kannattaa ottaa huomioon palvelua suunnitellessa. Kannustamme pohtimaan potentiaalisina kohderyhminä esimerkiksi alanvaihtajia tai vieraskielisiä henkilöitä.
• Tehtävät asennus-, kunnossapito- ja huoltotyön osalta vaativat teknisen osaamisen lisäksi sujuvaa englannin kielen taitoa, hyviä it-valmiuksia sekä kykyä työskennellä korkeilla paikoilla. Lisäksi työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja työlle on asetettu tiettyjä terveydellisiä vaatimuksia.

Jotpa arvioi hakemuksessa esitetyn osaamispalvelun työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän toimijoiden kanssa.

Valintapäätöksissä tullaan priorisoimaan niitä avustuksen hakijoita, joilla on mahdollisuus aloittaa koulutukset mahdollisimman pian, vuoden 2024 alussa.

Avustuksella ei voida tuottaa pelkkää kielikoulutusta, kotoutumisen palveluiden piirissä olevien henkilöiden palveluja tai kotoutumisen palveluihin rinnastettavaa palvelua kuten työhallinnon hankkimaa kotoutumiskoulutusta tai kotoutumisajan ylittäneille suunnattua kielikoulutusta.

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5). 

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.  

Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin.  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen  

Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.  

Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.  

Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen

Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.  

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen

Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.  

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

• innovatiiviset opiskelijahankinnan toimet  
• uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi
• räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus  
• työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi  
• oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet  
• opiskelumotivaation kasvattamisen toimet  
• muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.  

Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

• ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet  
• työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi  
• uudet toteutusmenetelmät ja -metodit  
• eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa  
• uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet  
• kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden (esim. diagnosoidut oppimisvaikeudet tai muut oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavat asiat) haasteisiin vastaavat sisällöt.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.  

Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut.  Vapaan sivistystyön ylläpitäjät voivat olla osahakijoina mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjien tai korkeakoulujen koordinoimissa yhteishankkeissa. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).  

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.  

Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.

Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).

Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville 

Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita: 

1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten. 
2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat: 
   • Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 
   • Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla. 
   • Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi). 
3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.  
4. Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen. 

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.3.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.  

Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.  

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 3,9 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:  

1. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)  
2. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa suunnitellun koulutuksen loppuun.

Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.  

Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.

Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.  

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
• siirtyminen kiertotalouteen
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tai Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.

Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). Kestävän kasvun ohjelman liitteessä 3 esitettyihin DNSH-ennakkoarviointeihin sisältyy Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki -osio (s. 503–506).

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet:

• DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu)
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus

Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.  

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 1.12.2023 klo 16.15.  

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijoilta.  

Avustuksen vastuuvalmistelija: kehittämispäällikkö Jarno Hakanen (sähköposti jarno.hakanen@jotpa.fi, puhelinnumero +358 295 331 326).

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. 

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.  

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:  

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa pilotoidaan tai kokeillaan hakijan perustoimintaan uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.
• Hakija aloittaa koulutukset mahdollisimman pian vuoden 2024 alussa.

Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.  

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.

Päätökset tehdään joulukuun 2023 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.  

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.  

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian vuoden   2024 alussa.

Avustusta saaneiden hankkeiden edustajien tulee osallistua etä-/hybridimallilla toteutettaviin työpajoihin. Työpajat toteutetaan aikavälillä 1.1. – 30.11.2024 ja niitä on yhteensä noin viisi kappaletta. Työpajoissa kehitetään toimintamallia tilanteisiin, joissa työvoiman tarve kasvaa äkillisesti jollain toimialalla tai alueella (ns. ”positiivinen äkillinen rakennemuutos”). Työpajoja fasilitoi MDI Public ja yhteyshenkilönä toimii kirsi.siltanen@mdi.fi