Hankeavustus työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi

Valtionavustuksella toteutettavien pilottien tavoitteena on 

• mahdollistaa jatkuva oppiminen siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• selvittää parhaimpia tapoja opiskeluun työn ohessa silloin, kun koulutus edellyttää pakollista harjoittelua tai muita poissaoloja työstä
• kerätä tietoa siitä, mitä kustannuksia syntyy koulutuksen toteuttajalle, työnantajalle ja opiskelijalle työn ohessa suoritettavista opinnoista
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työssä olevien opiskelijoiden välistä yhteistyötä. 

Tällä valtionavustuksella rahoitetaan 

• koulutuksen suunnittelua ja seurantaa 
• osallistujien ohjausta ja tukemista 
• opiskelun järjestelyistä syntyviä kustannuksia.

Tällä valtionavustuksella ei rahoiteta koulutuksen järjestämistä.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• ammattikorkeakoulut
• yliopistot.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet. Toivomme laajassa yhteistyössä toteutettavia alueellisia tai valtakunnallisia pilotteja. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Päätökset pyritään tekemään 20.2.2025 mennessä.
 

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustus myönnetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) luvun 2. 8 § momentteihin 6. ja 7. perustuen: 

Palvelukeskus voi myöntää avustusta: 

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan;

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• yliopistolaki (558/2009) 
• ammattikorkeakoululaki (932/2014) 
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tehtävänä on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä edistää ja lisätä jatkuvan oppimisen palveluiden tarjontaa ja työn ohessa oppimista. 

Valtioneuvosto on esittänyt vuotta 2025 koskevassa talousarvioesityksessä 10 miljoonan euron määrärahaa työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeeseen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.

Tämän valtionavustuksen tarkoituksena on pilotoida ja kehittää työn ohessa opiskelun malleja tilanteessa, jossa aikuiskoulutustuki ei enää ole yksilön käytettävissä päätoimisen opiskelun tukemiseksi ja mahdollisuudet jäädä kokonaan pois työstä opiskelua varten ovat aikaisempaa rajatummat. 

Valtionavustuksella toteutettavissa pilottihankkeissa on tarkoitus vahvistaa työnantajien roolia työntekijöiden jatkuvassa oppimisessa. Pilottihankkeissa kehitetään opintojen toteutustapoja tietyissä tutkintokoulutuksissa, joihin sisältyy pakollisia harjoitteluita. Tavoitteena on, että opinnot aiheuttaisivat mahdollisimman vähän poissaoloja työstä.

Valtionavustus kohdennetaan tukemaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen osaamisen kehittämistä. Avustus kohdentuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan sisäisiin ammatti- ja urasiirtymiin sekä pätevöitymiseen nykyisissä tehtävissä. 

Pilotissa mahdollistetaan joustavampia ura- ja koulutuspolkuja sellaisissa tutkintokoulutuksissa, joissa:

• on käytetty runsaasti aikuiskoulutustukea
• tutkinnon suorittaneista ammattilaisista on akuutti pula työmarkkinoilla
• on paljon pakollisia harjoittelujaksoja.

Pilottien tavoitteena on: 

• mahdollistaa jatkuva oppiminen siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• selvittää parhaimpia tapoja opiskeluun työn ohessa silloin, kun koulutus edellyttää pakollista harjoittelua tai muita poissaoloja työstä
• kerätä tietoa siitä, mitä kustannuksia syntyy koulutuksen toteuttajalle, työnantajalle ja opiskelijalle työn ohessa suoritettavista opinnoista
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työssä olevien opiskelijoiden välistä yhteistyötä. 

Pilotissa voidaan kehittää jo käytössä olevia koulutuksen toteutustapoja tai kehittää kokonaan uusia. Toimivimpia toteutuksia on tarkoitus ottaa myöhemmin käyttöön myös laajemmin.

Koulutuksen toteuttajat

Avustus myönnetään kokonaisuudessaan koulutuksen toteuttajille, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, ammattikorkeakouluja tai yliopistoja. 

Koulutuksen toteuttaja voi käyttää avustusta muun muassa seuraaviin hankesuunnitelmassa esittämiinsä toimenpiteisiin:

• koulutuksen toteutusmuotojen kehittämiseen esimerkiksi monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksissa siten, että koulutukseen osallistuminen aiheuttaa osallistujalle mahdollisimman vähän poissaoloa työstä
• koulutusten pedagogiseen kehittämiseen esimerkiksi harjoittelujärjestelyjen ja -jaksojen osalta
• harjoittelujärjestelyiden kehittämiseen, organisointiin ja toteuttamiseen yhdessä työnantajien, harjoittelupaikkojen ja koulutuksiin osallistuvien kanssa
• työnantajayhteistyöhön ja sen kehittämiseen
• opiskelijahankintaan
• opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen.

Varsinainen koulutus järjestetään koulutuksen toteuttajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten aloituspaikkojen määrää.

Koulutuksen toteuttajalle kohdennettu osuus rahoituksesta tulee käyttää pilottien kehittämis-, suunnittelu-, järjestely- ja organisointitoimien vaatimiin kustannuksiin.

Työnantajat

Valtionavustuksen saaja voi maksaa osan avustuksesta korvauksena työnantajalle niistä järjestelyistä, joita työpaikalla on tehty työn ohessa opiskelun seurauksena. 

Kustannuksia voidaan korvata tällä valtionavustuksella, jos

• järjestelyistä ja kustannusten perusteluista on etukäteen sovittu koulutuksen toteuttajan ja työnantajan kesken erillisellä sopimuksella
• kustannukset ovat valtionavustuspäätöksessä määritellyn mukaisia ja syntyneet hyväksyttyjen kustannustyyppien mukaisesti
• kustannukset ovat aiheutuneet työn ohessa opiskelun uudenlaisista järjestelyistä työpaikalla 
• kustannukset ovat syntyneet avustuksen käyttökauden aikana, alkaen avustuksen päätöspäivämäärästä ja päättyen avustuspäätöksessä mainittuun avustuksen viimeiseen käyttöpäivään, joka on 31.12.2026
• kustannukset ovat todennettavissa avustuksen saajalle.

Avustuksen työnantajalle korvattavan osuuden ei ole tarkoitus korvata täysimääräisesti esimerkiksi mahdollisista sijaisjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. 

Avustuksen tarkoituksena on kannustaa työnantajia mahdollistamaan työaikana tapahtuvaa opiskelua, tarjota työpaikalla opiskelua uusilla tavoilla ja edistää työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Tarkoituksena on, että myös työnantaja osallistuu osaltaan työn ohessa opiskelun kustannuksiin.

Hyväksyttäviä korvattavia kustannuksia ovat muun muassa

• työntekijän muualla suoritettavien harjoittelujaksojen aiheuttamat sijaisjärjestelykustannukset
• muut sijais- tai työvuorojärjestelyistä aiheutuvat kustannukset
• koulutusmallien käytäntöjen kehittämisestä sekä pedagogisesta kehittämisestä aiheutuvat kustannukset silloin, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä koulutuksen toteuttajan ja työntekijän kanssa
• harjoittelusta aiheutuvat kustannukset silloin, kun harjoittelu voidaan suorittaa oman työtehtävän yhteydessä, omalla työpaikalla tai nykyisen työnantajan muissa tehtävissä
• harjoitteluryhmien organisoinnista omalla työpaikalla aiheutuvat kustannukset.

Avustuksen hakija esittää avustushakemuksella arvion keskimääräisistä opiskelijaa kohden korvattavista kustannuksista.

Avustuksella voidaan korvata yllä mainittujen ehtojen mukaisesti kustannuksia työnantajalle yhtä opiskelijaa kohden enintään 15 kuukauden ajan. Opiskelijan ei tarvitse tämän jakson aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon. 

Kustannuksia voidaan korvata vasta, kun ne ovat todennetusti toteutuneet. Arvioon perustuvia kustannuksia ei voida korvata opiskelijan työnantajalle etukäteen. Avustusta käyttävän koulutuksen toteuttajan ja työnantajan on etukäteen sovittava erillisellä sopimuksella, miten kustannukset todennetaan koulutuksen toteuttajalle.

Myönnettyä avustusta tulee kohdentaa työnantajille aiheutuviin kustannuksiin vähintään 60 % myönnetyn avustuksen kokonaissummasta.

Koulutus toteutetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella avustuksen saajaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten aloituspaikkojen määrää. Valtionavustus myönnetään lisärahoitukseksi mallien kehittämiseen, pilotointiin ja kokeiluihin.

Tällä valtionavustuksella ei ole vaikutusta koulutuksen toteuttajan perusrahoitukseen, oppisopimuksissa erikseen sovittuihin työnantajalle maksettaviin koulutuskorvauksiin, korvauksiin, joita maksetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta tai yliopistojen harjoittelutukiin.

Avustusta ei myönnetä koulutuksiin, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille myöntämällä rahoituksella varhaiskasvatuksen tilauskoulutukseen.

Koulutuksen kohderyhmä

Avustuksella toteutettavien pilottien kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla työskentelevät henkilöt, joiden tavoitteena on suorittaa työnsä ohessa: 

• sairaanhoitajan tutkinto
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
• sosionomin tutkinto
• varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävät opinnot (kandidaatti tai maisteri) tai
• erityisopettajan kelpoisuus.

Opiskelijavalintaan sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Koulutusten toteuttamiseen sovelletaan avustuksen saajaa koskevaa lainsäädäntöä. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei ota kantaa koulutuksen toteutusmuotoon, opiskelijavalintoihin tai muihin sellaisiin järjestelyihin, jotka liittyvät laissa säänneltyihin tutkinto-opintoihin.

Avustuksen työnantajalle korvattavaa osuutta voidaan käyttää joko:

• tutkinto-opintojen alkuvaiheessa
• kesken tutkinto-opintojen tai
• tutkinnon loppuunsaattamisen vaiheessa. 

Koulutuksen sisältö ja pilotin piiriin tavoitellut opiskelijamäärät

Pilotin piiriin tavoitellaan tutkinto-opiskelijoita seuraavasti: 

• sairaanhoitajan tutkintoon 700 opiskelijaa
• sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 500 opiskelijaa
• sosionomin tutkintoon 400 opiskelijaa
• kasvatustieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoon (varhaiskasvatus) 70 opiskelijaa
• erityisopettajaksi pätevöittäviin opintoihin tai muihin sellaisiin tutkinto-opintoihin, jotka vastaavat Pilottien tavoitteet -kohdassa mainittuja ehtoja 250 opiskelijaa.

Opiskelijamäärätavoitteet perustuvat aikuiskoulutustukea käyttäneiden tutkinto-opiskelijoiden määriin.

Piloteissa tuettavien opintojen tulee olla osa yllä mainittuja tutkintoja tai johtaa yllä mainittuihin tutkintoihin tai pätevöitymiseen. Opiskelijan tavoitteena tulee olla koko tutkinnon suorittaminen joko alusta asti kokonaisuudessaan tai kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen. Opiskelijan ei tarvitse tämän valtionavustuksen käyttökauden aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon.

Avustushakemuksessa on esitettävä suunnitelma pilotin piirissä koulutettavien opiskelijoiden määrästä. Laskennallisesti avustusta voidaan hakea yhteensä 5200 euroa yhtä suunniteltua opiskelijaa kohden. 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Hakemusta ei voi lähettää asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 21.11.2024 klo 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen sivun yläosassa olevan linkin kautta.

Lisätietoja ja neuvontaa voi pyytää avustuksen valmistelijoilta.

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija
+358 295 331 343

mikko.mahonen@jotpa.fi

Muut valmistelijat:

Jarno Hakanen, kehittämispäällikkö
+358 295 331 326

jarno.hakanen@jotpa.fi

Tommi Himberg, erityisasiantuntija
+358 295 331 266
tommi.himberg@jotpa.fi

Valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• Toteutussuunnitelma on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työnantajatahojen kanssa.
• Toteutumissuunnitelmaan sisältyy selkeä ja konkreettinen suunnitelma yhteistyön toteuttamisesta opiskelijan, koulutuksen toteuttajan ja työnantajan välillä.
• Opintojen toteutustapa mahdollistaa osallistumisen työn ohessa ja työn ohessa opiskelun mahdollistamisesta esitetään konkreettinen suunnitelma.
• Toteutussuunnitelmasta käy ilmi, miten koulutuksen toteutusta kehitetään. Kehittämisen kohteet on selkeästi eritelty hakemuksessa. 
• Toteutusaikataulu on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Toteutussuunnitelmassa kuvattu kohderyhmä vastaa pilottien tavoiteltua kohderyhmää. 
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Hakemuksessa on huomioitu hakutiedotteella ilmoitetut avustuksen käytön taloudelliset reunaehdot (opiskelijakohtainen avustussumma ja työnantajalle korvattava osuus avustuksesta).
• Pilotissa kokeillaan sekä kehitetään hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka pilotissa toteutettavia malleja otetaan käyttöön ja/tai levitetään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0-2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon pilotteihin tavoiteltavien opiskelijoiden kokonaistavoitemäärä. 

Samalle maantieteelliselle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää ja pilottien piiriin suunnitellut opiskelijamäärät ylitetään merkittävästi.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kolmessa erässä. 

• Avustuksen ensimmäinen erä (60 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. 
• Toinen erä (30 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen, mikäli hanke on edennyt väliselvityksen perusteella avustuspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. 
• Kolmas erä (10 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan loppuselvityksen tarkastamisen jälkeen, mikäli hanke on edennyt loppuselvityksen perusteella avustuspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustusta voidaan käyttää: 

• avustuksen saajan pilotin toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä
• työnantajalle rajatusti korvattaviin kustannuksiin, joita aiheutuu työpaikalla tehtävistä, työn ohessa suoritettavien opintojen aiheuttamista järjestelyistä. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut tallentavat koulutuksia koskevat tiedot koulutuksen toteuttajaa koskevan lainsäädännön mukaisesti normaalisti Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI) ja Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon (VIRTA).

Koska koulutus rahoitetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella, tulee tietovarannoissa käyttää opinto-oikeuksien sekä opintosuoritteiden kirjaamisessa kyseistä rahoitusta koskevaa rahoituslähdekoodia. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoituslähdekoodeja ei tule käyttää tämän valtionavustuksella toteutettavan pilotin yhteydessä. 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella toteutettavien pilottien tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaa tullaan toteuttamaan ulkoisen palveluntuottajan toimesta. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista ulkoiseen arviointiin, tiedonkeruuseen sekä avustuksen käyttöön liittyvien tietojen toimittamiseen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle sekä ulkoiselle arvioijalle avustuspäätöksessä määritellyllä tavalla. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista yhteistyöhön muiden avustuksen saajien kanssa.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman kehittämistoiminnan puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin, kun toteutunut aloittajamäärä piloteissa kehitettävissä koulutuksissa jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin).

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.

HUOMIO! Yhteishankkeiden osalta hakulomakkeen kustannusarviossa ilmoitetaan vain avustuksen päähakijan menoluokkakohtaiset kustannukset. Avustuksen siirron saajien osalta menoluokkakohtainen kustannusarvio toimitetaan hakulomakkeeseen erillisenä liitteenä.