Hanke työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi

Tässä hankkeessa vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan sisäisiä ammatti- ja urasiirtymiä sekä pätevöitymistä nykyisissä tehtävissä.  

Esimerkiksi koulutukseen osallistuja voi olla  

• varhaiskasvatusalalla työskentelevä lastenhoitaja, joka aloittaa pätevöitymisen korkeakoulussa kohti varhaiskasvatuksen opettajan ammattia  
• päiväkodin johtajana työskentelevä henkilö, jolta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto, joka vaaditaan tehtävässä toimimiseen vuodesta 2030 alkaen  
• lähihoitaja, jonka tavoitteena on sairaanhoitajan tutkinto
• hoiva-avustaja, jonka tavoitteena on suorittaa lähihoitajan tutkinto
• henkilö, joka työskentelee sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan tehtävissä ilman pätevyyttä ja joka haluaa suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun.

Pilottihankkeissa tällaisille henkilöille etsitään koulutuksen toteuttajan ja työnantajan yhteistyössä sellaisia koulutusratkaisuja, jotka mahdollistavat opinnot työn ohessa ja joissa opinnot aiheuttavat mahdollisimman vähän poissaoloja työstä.

Tässä vaiheessa pilotin kohteena ovat erityisesti ne sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutukset ja ammatit, joissa aikuiskoulutustukea hyödynnettiin eniten ja joihin kuuluu pakollista harjoittelua tai muuta pakollista poissaoloa työstä.

Aikuiskoulutustuki on ollut merkittävässä roolissa myös eräissä suojelualan koulutuksissa, kuten paloesimiehen ja hätäkeskuspäivystäjän tutkinnossa. Jotpan ei kuitenkaan ole mahdollista myöntää valtionavustusrahoitusta muille kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan korkeakouluille, koulutuksen järjestäjille ja ylläpitäjille sekä Saamelaisalueen koulutuskeskukselle. 

Opiskelijat eivät voi itse hakea valtionavustusta. Kyseessä ei ole opiskelijalle maksettava etuus. Tämän hankkeen rahalla ei siis voida maksaa opiskelijalle toimeentuloa opiskelun ajalta. Tavoitteena on, että opiskelijan pääasiallinen tulo tulisi edelleen palkasta. Koulutuksen toteuttaja eli korkeakoulu tai ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee Jotpalta valtionavustusta.

Ei korvaa. Kyseessä ei ole opiskelijalle maksettava etuus. Hankkeen tavoite on kehittää malleja siihen, ettei opintojen ja erityisesti niiden sisältämien pakollisten harjoittelujaksojen vuoksi tarvitsisi olla poissa työstä ja että opiskelijan pääasiallinen tulo tulisi edelleen palkasta. Tämä on myös työnantajan etu, kun työntekijä joutuu olemaan mahdollisimman vähän poissa työstä opintojensa takia, työntekijä pystyy pätevöitymään omalla alallaan ja työnantaja saa koulutuksen päätteeksi osaavamman työntekijän. Tavoite on tehdä työn ja opiskelun yhdistämisestä sujuvampaa nyt, kun aikuiskoulutustukea ei voi enää käyttää ja yhä harvempi jää pois työstä opintovapaalle.

Ei makseta. Työnantaja voi maksaa opintojaan suorittavalle työntekijälle palkkaa koulutuksen ajalta. Tämä riippuu työnantajasta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei voi puuttua opintojen tai harjoittelun palkallisuuteen.  

Hankkeessa tuetaan rahallisesti koulutuksen toteuttajaa ja työnantajaa, joiden tulisi löytää yhdessä sellaisia opintojen toteutustapoja, jotka edellyttävät mahdollisimman vähän poissaoloa työstä. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on kannustaa työnantajia mahdollistamaan työaikana tapahtuvaa opiskelua uusilla tavoilla ja edistämään työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Tarkoituksena on, että myös työnantaja osallistuu osaltaan työn ohessa opiskelun kustannuksiin.

Koulutuksen toteuttaja eli korkeakoulu tai ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee meiltä valtionavustusta. Olemme avanneet valtionavustushaun marraskuussa 2024, ja avustusta saaneet koulutuksen toteuttajat käynnistävät koulutuksia vuoden 2025 aikana sitä mukaa kuin koulutuksen toteuttajat ja työnantajat ovat saaneet toteutusmallit valmisteltua.  

Voit seurata hankkeen etenemistä verkkosivuillamme www.jotpa.fi. Tiedotamme siellä valtionavustusta saaneiden koulutusten toteuttajien nimet avustushaun jälkeen.  

Sen jälkeen voit seurata toteuttajien verkkosivuja ja hakea opintoihin koulutuksen toteuttajan julkaisemien hakujen kautta.  

Useimmat koulutukset löytyvät myös Opintopolku-palvelusta (opintopolku.fi). 

Koulutuksen toteuttaja voi tehdä myös opiskelijahankintaa, jossa opiskelijat löydetään esimerkiksi työnantajan tai kohdennetun markkinoinnin kautta. Koulutuksen toteuttaja vastaa opiskelijavalinnasta. 

Ei lisää. Tämän hankkeen avulla koulutuksen toteuttajien on mahdollista kehittää uudenlaisia opiskelun malleja nykyisten opiskelijamäärien puitteissa. Varsinainen koulutus järjestetään koulutuksen toteuttajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella.

Arvio opiskelijamääristä perustuu aikuiskoulutustukea käyttäneiden tutkinto-opiskelijoiden määriin.

Vuonna 2021 suoritetuista tutkinnoista aikuiskoulutukea on käyttänyt:

• sairaanhoitajan tutkintoon 726 opiskelijaa
• sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 523 opiskelijaa
• sosiaalialan sosionomin tutkintoon 439 opiskelijaa
• kasvatustieteiden kandidaatin, varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoon 73 opiskelijaa.

Yllä olevat koulutukset ovat sosiaali- ja terveysalan ja kasvatusalan tutkintokoulutuksia, joissa:

• on käytetty runsaasti aikuiskoulutustukea
• tutkinnon suorittaneista ammattilaisista on akuutti pula työmarkkinoilla
• on paljon pakollisia harjoittelujaksoja.

Kyllä, hankkeeseen liittyvällä valtionavustuksella voi edistää juuri yllä mainittuihin tutkintoihin johtavaa koulutusta, joka tapahtuu työn ohessa. 

Kyllä voivat. Tässä hankkeessa voidaan kehittää myös oppisopimuskoulutusta. Hanke ei vaikuta koulutuskorvausten maksamiseen. 

Kyllä voivat. Muulla rahoituksella järjestettävä koulutus voi olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai erityispedagogiikan kelpoisuuden tuottavat opinnot. Tällaisten koulutusten kehittämiseen voidaan myöntää hankkeen rahoitusta, ja niissä opiskelevat henkilöt voivat osallistua koulutuksiin.  

Hankkeen rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä koulutuksiin, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille myöntämällä rahoituksella varhaiskasvatuksen tilauskoulutukseen.

Emme arvota alueellisia, paikallisia ja valtakunnallisia toteutuksia keskenään. Tärkeintä on tavoitteen mukaisen jatkuvan oppimisen palvelutarjonnan lisääminen ja työmarkkinoiden osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin vastaaminen. Harkintaa ja suunnittelua kannattaa tehdä työmarkkinatarpeiden perusteella. Työelämä- ja työmarkkinarelevanssia arvioimme suhteessa suunniteltuun toteutusalueeseen.  

Jotpan rahoituksella voi siis toteuttaa palvelua paikallisiin, alueellisiin, monialueellisiin tai valtakunnallisiin tarpeisiin, riippuen suunnitellun koulutuspalvelun sisällöstä ja tarpeista. Valtionavustusta haettaessa hakulomakkeella tulee arvioida suunnitellun palvelun kohdentamista eri alueille maakunnittain. Hakulomakkeella voi valita joko alueellisen tai valtakunnallisen toteutuksen. 

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 5200 euroa yhtä suunniteltua opiskelijaa kohden. Tästä summasta koulutuksen toteuttaja voi käyttää enintään 40 %. Jotpan arvion mukaan tämä tarkoittaa noin 120 euroa kuukaudessa opiskelijaa kohden. Arvio perustuu siihen, että avustuksen työnantajalle korvattavaa osuutta käytetään 15 kuukauden ajan.

Koulutuksen toteuttaja vastaa opiskelijavalinnasta lainsäädäntönsä mukaisesti. Tässä hankkeessa ei puututa opiskelijavalintaan, koulutuksen sisältöön, opetussuunnitelmiin tai koulutuksen tavoitteisiin. Hankkeessa rahoitetaan muun muassa opetusjärjestelyitä, joustavien suoritustapojen ja harjoittelujen toteutusten käytännön järjestelyjä. 

Hankkeen avulla parannetaan työntekijän mahdollisuuksia työn ohessa opiskeluun siten, että koulutuksen toteuttaja ja työnantaja kehittävät tarvittavia järjestelyjä tiiviissä yhteistyössä. Tämä on myös työnantajan etu, kun työntekijä joutuu olemaan mahdollisimman vähän poissa työstä opintojensa takia, työntekijä pystyy pätevöitymään omalla alallaan ja työnantaja saa koulutuksen päätteeksi osaavamman työntekijän. 

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 5200 euroa yhtä suunniteltua opiskelijaa kohden. Tästä summasta työnantajalle korvattaviin kustannuksiin voi käyttää enintään 60 %. Jotpan arvion mukaan tämä tarkoittaa noin 200 euroa kuukaudessa opiskelijaa kohden. Arvio perustuu siihen, että avustuksen työnantajalle korvattavaa osuutta käytetään 15 kuukauden ajan. 

Kyllä. Avustuksella voidaan rajatusti korvata työnantajille kustannuksia, joita aiheutuu työntekijän jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta työajalla. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi sijaisjärjestelyistä aiheutuvat kustannukset. Hankkeessa ei ole tarkoitus eikä mahdollista suoraan korvata opiskelevan työntekijän palkkakustannuksia. Hankkeen yksi tarkoitus on kannustaa työnantajia mahdollistamaan työaikana tapahtuvaa opiskelua uusilla tavoilla ja edistämään työntekijöiden jatkuvaa oppimista.