Hyppää sisältöön
Bannerissa turkoosilla taustalla teksti "Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankki"

Oppimisen tukeminen hyödyttää työntekijää, työyhteisöä ja työnantajaa

Oppimisen tukeminen kannattaa

Oppimisen tukeminen kannattaa

Oppimisvaikeudet koskettavat merkittävää joukkoa työntekijöistä, sillä oppimisvaikeuksia ja tarkkaavuuden vaikeuksia esiintyy arviolta noin 15 - 20 % ihmisistä.

Tällä sivulla kerromme, että:

  • Oppimisvaikeuksien huomioimisesta hyötyy työntekijä, työyhteisö ja työnantaja
  • Työelämä vaatii monenlaista osaamista ja haastaa työn tekemisen tapoja
  • Oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa mielenterveyteen
  • Tuen keinot voivat olla yksinkertaisia ja edullisia.
     

Työelämä vaatii monenlaista osaamista ja haastaa työn tekemisen tapoja


Työelämä ja tietoyhteiskunta edellyttävät työntekijöiltä jatkuvaa oppimista. Uusia taitoja ja tietoja on opeteltava jatkuvasti, koska työympäristöt, ohjelmistot ja laitteet kehittyvät nopeasti. Keskeytykset ja tietotulva heikentävät kaikkien työntekijöiden keskittymiskykyä.

Erityisen haastavia nämä muutokset voivat olla työntekijöille, joilla on oppimisvaikeuksia. Toisaalta teknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia huomioida ja tukea oppimisvaikeuksia työelämässä.

Vaikka oppimisvaikeudet ovat yleisiä, työn tueksi ei usein tarjota ratkaisuja samalla tavalla kuin fyysisten työkykyhaasteiden kohdalla. Usein vastuu työn sujuvuudesta ja työolosuhteiden järjestämisestä jää työntekijän omalle vastuulle.

Kun työntekijä kokee saavansa tukea työnantajalta, se edistää myös henkistä hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Oppimisvaikeuksien huomioiminen tukee myös mielenterveyttä

Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, ja ne vaikuttavat yhä useammin työntekijöiden suoriutumiseen työssä. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeudet lisäävät riskiä mielenterveysongelmiin ja sairauspoissaoloihin. Siksi on tärkeää tunnistaa oppimisvaikeudet ja tarjota niihin tukea.

Oppimisvaikeuksien tukeminen voi vahvistaa itsetuntoa, vähentää henkistä kuormitusta ja edistää kokonaisvaltaisesti mielenterveyttä. Myös mielenterveysongelmat voivat hankaloittaa oppimista, vaikka taustalla ei olisi oppimisvaikeuksia. Kun kuormitus vähenee, oppiminen usein helpottuu.

Kun oppimisvaikeuksista uskalletaan puhua työpaikalla, se voi vähentää kuormitusta ja häpeää. Usein vaikeuksista kertominen koetaan helpottavana, erityisesti silloin, kun tarjolla on apua ja tukea.

Pienelläkin tuella voi suuri merkitys työntekijälle

Työntekijän oppimisvaikeuksien huomioiminen voi olla kustannustehokasta, eikä se vaadi suuria investointeja. Pienet muutokset työskentelytavoissa tai apuvälineiden, kuten esimerkiksi vastamelukuulokkeiden, sanelu- tai oikolukuohjelmien, hyödyntäminen voivat parantaa työntekijän hyvinvointia ja työtehtävistä suoriutumista. Rauhallinen työympäristö ja oppimista tukevat järjestelyt ovat edullisia mutta tehokkaita ratkaisuja.

Jos työntekijällä on laajempia tuen tarpeita, työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea, joka kattaa esimerkiksi työvälineet, kalusteet, muutostyöt tai toisen työntekijän avun. Lisäksi Kela voi järjestää ja korvata ammatillisena kuntoutuksena apuvälineitä, jos sairaus tai vamma estää opiskelun tai työn tekemisen ilman niitä. Nämä tuet edistävät sekä työn sujuvuutta että työyhteisön hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

Lue lisää

Oppimisvaikeudet huomioiva työkulttuuri auttaa monia

Oppimisvaikeudet huomioiva työkulttuuri vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, mutta tuo monia etuja. Työntekijöiden monimuotoisuus lisää erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja työpaikalla, parantaa asiakastyytyväisyyttä, taloudellista kannattavuutta sekä vahvistaa organisaation houkuttelevuutta ja rekrytointia.

Koko työyhteisön tasolla oppimisvaikeudet huomioiva perehdytys ja selkeät ohjeet voivat parantaa työturvallisuutta. Kaikki työntekijät hyötyvät keskittymistä ja mielenterveyttä tukevasta työympäristöstä.

Monimuotoisuus parantaa työyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia, kun työntekijöiden erilaiset taustat ja tarpeet otetaan huomioon. Se luo myös paremman ilmapiirin ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista.

Saavutettava työympäristö ja -välineet lisäävät tuottavuutta ja hyvinvointia, kun jokainen voi työskennellä tehokkaasti. Työnantajan tarjoamat laitteet ja ohjelmat, kuten älypuhelimen ja tietokoneen tekoälyavusteiset sanelu- ja käännöstyökalut voivat helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä ja oppimista.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan työntekijän kokemaan ylimääräiseen kuormitukseen. Myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa tekemään työntekijän tarvitsemat kohtuulliset mukautukset.

Lähteet

Aro, T., Eklund, K., Eloranta, A.-K., Närhi, V., Korhonen, E., & Ahonen T. (2019). Associations between childhood learning disabilities and adult-age mental health problems, lack of education, and unemployment. Journal of Learning Disabilities, 52(1), 71–83.

Arola M., Hyry J. (2023) Kyselytutkimus: Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta 2023. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Helsinki.

De Beer, J., Heerkens, Y., Engels, J., & Van Der Klink, J. (2022). Factors relevant to work participation from the perspective of adults with developmental dyslexia: A systematic review of qualitative studies. BMC Public Health, 22(1), 1083.

Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa: Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6-17.

Livingston, E. M., Siegel, L. S., & Ribary, U. (2018). Developmental dyslexia: Emotional impact and consequences. Australian Journal of Learning Difficulties, 23(2), 107-135.

Moll, K., Georgii, B. J., Tunder, R., & Schulte‐Körne, G. (2023). Economic evaluation of dyslexia intervention. Dyslexia, 29(1), 4-21.

Virtanen, M., Lallukka, T., Kivimäki, M., Alexanderson, K., Ervasti, J. & Mittendorfer-Rutz, E. (2020). Neurodevelopmental disorders among young adults and the risk of sickness absence and disability pension: A nationwide register linkage study. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 46(4), 410.

Materiaalipankki on toteutettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tuella.