Oppimisen tuki ja työjärjestelyt

Keskittymistä tukee rauhallinen työympäristö, jossa ei ole häiritseviä ääniä tai muuta keskittymisen herkästi kaappaavaa, kuten ohi kulkevia ihmisiä tai muuta visuaalista hälyä. Myös työtehtävien järjestelyn osalta tulisi olla mahdollisuus keskittymistä vaativissa työtehtävissä keskeytyksettömään työskentelyyn. Esimerkiksi velvoite puheluihin tai sähköposteihin vastaamisesta samaan aikaan keskittymistä vaativan tehtävän kanssa on haastava yhdistelmä.

Ympäristön häiritsevien äänien estämiseksi vastamelukuulokkeet voivat joissain tapauksissa auttaa. Myös mahdollisuus etätyöhön tai erilliseen rauhalliseen tilaan voivat olla hyvä tuki. Mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan usean asian yhtäaikaisen hoitamisen sijaan auttaa myös keskittymistä, samoin kuin mahdollisuus riittävään tauotukseen ja tarvittaessa liikkumiseen. Myös erilaiset fyysiset apuvälineet, kuten ”stressilelut” ja pienen liikkumisen istuessa mahdollistavat aktiivisuustyynyt voivat tuoda tarvittavaa tukea keskittymisen ylläpidolle.

Vinkkejä keskittymiseen etäkokouksissa (oppimisvaikeus.fi)

Asioiden itsenäinen suunnittelu tai toiminnan käyntiin saaminen ei ole kaikille helppoa. Suunnittelua tulevien työtehtävien tekemisestä voi tehdä myös yhdessä työntekijän kanssa, ja yhdessä keskustellen voi tukea tehtävien priorisoinnissa ja niihin kuluvan ajan arvioinnissa. Isot tehtävät on hyvä purkaa pienempiin välitehtäviin ja miettiä osatehtäviin kuluvaa aikaa ja aikarajoja, mihin mennessä kunkin osatehtävän tulisi valmistua.

Jos työskentely tapahtuu tiimeissä, voi koko tiimin työtehtävien aikataulutusta pyrkiä hahmottamaan mahdollisimman selkeästi hyödyntäen kuvallista tukea, ja esimerkiksi eri värejä tehtävien kestoa sekä tärkeys- tai kiireellisyysastetta kuvaamaan. Joissakin työtehtävissä ajastimen pitäminen esillä voi auttaa hahmottamaan ajan kulua.

Aloittamista voi helpottaa monin keinoin. Edellisenä iltana sen miettiminen, mistä aamulla työn aloittaa, voi olla hyvä apu. Jos tehtävä tuntuu epämieluisalta tai aloittaminen vaikealta, sen tekemistä kannattaa pilkkoa useaan pienempään ajanjaksoon, ja laittaa vaikka kello soimaan sen merkiksi, että voi lopettaa siltä erää.

Pienetkin työskentelyjaksot edistävät tehtävän valmistumista. Joskus asian aloittaminen edes pienimmällä mahdollisella tavalla, kuten dokumentin avaaminen ja nimeäminen tai tarvittavan puhelinnumeron etsiminen, voi jo auttaa siihen, että työ lähtee käyntiin. Aloittamista voi helpottaa myös jonkin tehtävän käynnistäminen useamman työntekijän kanssa yhdessä työskennellen.

Muistia ja mieleenpainamista voi tukea monin tavoin. Mieleenpainamisen kannalta on tärkeää, että opittavaan asiaan pystyy rauhassa keskittymään, joten muistin tukeminen alkaa oikeastaan samoista asioista kuin keskittymisen tukeminen. 

Kun uusia asioita painetaan mieleen, niiden mahdollisimman monipuolinen käsitteleminen tukee asian jäämistä pitkäkestoiseen muistiin. Pelkkä toistaminen sellaisenaan ei ole yhtä tehokasta kuin vaikkapa asian muotoileminen omin sanoin. 

Ulkoiset muistituet ovat hyvä apu kaikille työpaikalla. Tärkeistä työvaiheista on hyvä tehdä selkeät muistilistat. Työvälineisiin tai erilaisiin laitteisiin ja johtoihin voi kiinnittää muistin tueksi värikoodeja tai numeroita, jotka helpottavat oikeiden asioiden yhdistämistä ilman, että täytyisi muistaa ne ulkoa. Muistutuksia voi käyttää apuna, jotta asiat tulee varmasti tehdyksi. Kun ei tarvitse murehtia ja kuormittua siitä, muistaako asian varmasti tehdä, muistikin toimii paremmin!

Asioiden pitkäkestoisessa muistamisessa kertaamisen jaksottaminen on tutkimusten mukaan selvästi tehokkaampaa kuin asian opettelu kerralla, vaikka siihen käyttäisikin yhteensä saman verran aikaa. Esimerkiksi perehdytys olisi hyvä tehdä useassa lyhyessä jaksossa aikaisempaa osin kerraten, jotta opitut asiat saisi painettua pitkäkestoiseen muistiin. 

Asian selittäminen jollekin toiselle tukee myös muistia. Jos työntekijät voivat yhdessä keskustellen perehtyä uuteen tehtävään tai aiheeseen, se auttaa todennäköisesti kaikkia muistamaan asiat paremmin.

Kuntoutussäätiön infograafi: Miten muisti toimii?

Tietoa muististrategioista (oppimisvaikeus.fi)

Lukemista sisältäviä työtehtäviä ja luetun ymmärtämistä voi tukea suunnittelemalla ajankäyttöä, valitsemalla tilanteeseen sopivan lukemistavan ja kehittämällä omia lukemisen taitojaan.

Erilaisten tekstien lukemisessa on hyvä käyttää erilaisia lukutapoja. Kaikkea ei aina tarvitse lukea sanasta sanaan, joskus riittää yleinen silmäily. Toisinaan on tarpeen lukea tekstiä syventyen ja muistiinpanoja tai alleviivauksia tehden. Mitä laajemmasta tekstimäärästä on kysymys, sen tärkeämpää on osata valikoida sen sanomasta olennaisin. Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa aloittaa tärkeimmästä ensin ja virkeimpänä. 

Lukemisen nopeus ei ole oppimisen kannalta tärkeintä. Lukemista vaativan tehtävän onnistumista tukee suunnittelu, tarpeen mukainen lukutapa ja tehtävästä riippuen myös riittävä kertaaminen. Isomman lukualueen jaottelu pienempiin osiin on hyvä tukikeino, jolla voi vähentää kiireen tunnetta. Voi myös pohtia, kuinka paljon ehtii tai jaksaa lukea tehtävästä riippuen esimerkiksi yhden tunnin tai yhden työpäivän aikana ja jakaa luku-urakkaa sen mukaan.

Joskus lukemista voi helpottaa konkreettinen apuväline, kuten värillinen lukukalvo tai -viivain, jonka voi laittaa tekstin päälle, tai lukuviivain, jolloin näkee vain pienen osan luettavasta tekstistä kerrallaan, eivätkä rivit pompi tai katse hyppele sivulla. Vastaavia välineitä on saatavilla myös digitaalisina.

Vinkkejä lukemisen tueksi (oppimisvaikeus.fi)

Isompia kirjoitustöitä kannattaa suunnitella. Myös käyttötarkoitusta on hyvä pohtia jo ennen aloittamista; joskus riittää että asia on ylipäätään kirjattu, välillä tarvitaan huolellisesti mietittyä ja jäsenneltyä tekstiä. Sisällysluettelon pohtiminen ensin jäsentää laajempaa kokonaisuutta ja kirjoittamisen suunnitteluvaiheessa voi ideointiin käyttää esimerkiksi ajatuskarttaa (mindmap/käsitekartta).

Hyvät ideat kannattaa laittaa paperille heti, vaikka ne eivät saman tien olisikaan julkaisukelpoisia lauseita. Muokkaaminen on yleensä helpompaa, kun sen voi tehdä paperilla tai koneella sen sijaan, että yrittää saada asian täysin hiotuksi pelkän työmuistin varassa. Kirjoittaessa voi päättää olla aluksi välittämättä kirjoitusvirheistä ja palata lopuksi tekemään kielenhuoltoa. Jos mahdollista, kielenhuolto on hyvä tehdä tauon jälkeen tai vaikka seuraavana päivänä. Joskus työkaverikin voi olla tässä apuna.

Jos kirjoittaminen on todella haastavaa, sitä voi verrytellä vaikka pitämällä minipäiväkirjaa, jossa kirjaa ylös päivän tapahtumia vain itselleen. Samoin kirjoittaa voi esimerkiksi siitä, mitä näkee tai kuulee ympärillään. Harjoittelemalla kirjoittamisen kynnys madaltuu.

Työssä tehtäviä laskutoimituksia helpottaa, jos jatkuvasti sovellettavat kaavat ovat selkeästi näkyvillä. Esillä voi olla myös mallilaskuja ja muistisääntöjä. Numeerisille tehtäville on hyvä olla omat tarkistuslistat.

Matemaattisten tehtävien hahmottamista helpottaa monesti ajattelun ulkoistaminen perinteiselle ruutupaperille, jota voi hyödyntää myös esimerkiksi prosenttilaskuissa.

Työjärjestelyissä voi pyrkiä huomioimaan, jos jollekin työntekijälle numeroiden kanssa toimiminen on erityisen kuormittavaa. Esimerkiksi ”Excel-vastuun” voi siinä tapauksessa antaa mieluummin henkilölle, jolle numeroiden käsittely on helppoa ja matemaattiset tehtävät haastavina kokeva voi puolestaan pitää muunlaisia kirjallisia työtehtäviä itselleen sopivampina.

Laskukoneen saa tarvittaessa isolla näytöllä tai puhuvana versiona.

Vinkkejä matematiikan vaikeuksien tukemiseen (oppimisvaikeus.fi)