Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Bannerissa turkoosilla taustalla teksti "Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankki"

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen työelämässä kannattaa

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Tällä sivulla kerromme, että:

Oppimisvaikeudet saatetaan tunnistaa joskus vasta aikuisena
Oppimisvaikeudet voivat ilmetä työelämässä monin tavoin
Monilla on käytössään erilaisia keinoja, joilla he helpottavat haasteita työssä
Avoin keskustelu työssä koetuista vaikeuksista ja työntekijän vahvuuksista on tärkeää
Oppimisvaikeuksien tarkempi selvittäminen voi tukea työjärjestelyjen tekemistä ja itsetuntemusta.

Monen lukivaikeus on tunnistettu jo koulussa. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin hänen oppimisvaikeutensa ovat jääneet kouluaikana tunnistamatta. Lisäksi kapea-alaiset ja lievät vaikeudet voivat tulla esiin vasta aikuisopiskelussa tai työelämässä. Monet ovat havainneet pulmia oppimisessa jo lapsuudessa, vaikka niitä ei ole virallisesti todettu.

Koska vaikeuksia on koettu lapsuudesta asti, monet ovat kehittäneet omia selviytymiskeinoja. Kun uusi työ alkaa tai työtehtävät muuttuvat, näitä keinoja pitää usein pohtia uudelleen.

Toisinaan työelämässä vaikeuksia saatetaan kompensoida tekemällä ylitöitä tai viemällä töitä kotiin. Joskus oppimisvaikeudet tulevat esiin vasta esimerkiksi työuupumukseen liittyvien selvittelyjen yhteydessä.

Miten oppimisvaikeudet näkyvät työssä?

Oppimisvaikeudet voivat näkyä työssä eri tavoin. Oppimisvaikeuksiin liittyy usein myös erilaisia keskittymisen ongelmia tai toiminnanohjauksen vaikeuksia. Ohessa on mainittu esimerkkejä siitä, miten oppimisvaikeudet voivat näkyä työn arjessa.

Lukivaikeudessa lukeminen on hidasta

Lukemista ja kirjoittamista vaativat tehtävä vievät tavallista enemmän aikaa ja aiheuttavat tekijälleen tavanomaista enemmän kuormitusta. Jos lukivaikeuden kanssa tietyn mittaisen tekstin lukeminen vie esimerkiksi kolme kertaa enemmän aikaa kuin ilman lukivaikeutta, on ymmärrettävää, että se lisää kuormitusta. Kirjoittaessa kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa tai numerot saattavat lipsahtaa väärään ruutuun excel-taulukossa. Vierasperäisten termien oppiminen tai ylipäänsä vieraalla kielellä toimiminen voi aiheuttaa haastetta. Uusien asioiden opetteluun tarvitaan runsaammin aikaa.

Ympäristön ja yksityiskohtien havainnoinnin ongelmat liittyvät hahmotusvaikeuksiin

Hahmotusvaikeudet voivat näkyä työssä esimerkiksi vaikeuksina kokoamista tai rakentelua vaativissa työtehtävissä, haasteina löytää tarvittavia tavaroita tai löytää perille oikeisiin paikkoihin, vaikkapa ison toimistorakennuksen sisälläkin. Ajan hahmottamisessa voi olla vaikeuksia ja hieno- tai karkeamotoriikassa voi olla kömpelyyttä. Hahmotusvaikeuksiin liittyy usein matematiikan oppimisvaikeuksia, jotka luonnollisesti näkyvä haasteina erilaisia laskemista tai numeroiden käsittelyä edellyttävissä työtehtävissä.

Työtehtävien keskeytyminen vähentää työtehoa

Työssä keskittymisen ongelmat voivat näkyä niin, että yhteen asiaan ei jaksa keskittyä pitkää aikaa kerrallaan ja ajatus voi lähteä harhailemaan vaikka kesken kahdenkeskisen keskustelunkin. Myös ympäristön häiriötekijät voivat kaapata huomion ja katkaista keskittymisen tavanomaista herkemmin. Keskeytykset ja tietotulva syövät keskittymiseen tarvittavaa aikaa työssä, ja omat toimintatavat saattavat muuttua sen suuntaisiksi, että ne eivät enää edes parhaalla tavalla tue keskittymisen ylläpitoa.

Työtehtävien suunnittelu ja loppuun saattaminen voi olla haastavaa

Oppimisvaikeuksiin voi liittyä erilaisia oman toiminnan säätelyn haasteita. Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat näkyä niin, että omaa toimintaa on vaikea suunnitella tai suunnitelmia saada toteutettua. Mitä enemmän itseohjautuvuutta työtehtävä vaatii, sitä työläämpää se voi olla saada alkuun. Joskus myös tehtävien viimeistely ja lopputuloksen arviointi voi tuntua niin työläältä, että se jää tekemättä, kun siirrytään jo uuteen ja mielenkiintoisempaan tehtävään.

Oppimisvaikeuksien kompensointi voi myös kuormittaa

Työntekijät pyrkivät usein varmistamaan, että kaikki työtehtävät tulevat ajallaan tehdyiksi, vaikka se olisi kuormittavaa. Keskittymisen haasteita kokevat saattavat tulla avokonttoriin aikaisin aamulla tai jäädä myöhään iltaan saadakseen työrauhan. Henkilö, jolla on lukivaikeus, voi käyttää paljon aikaa tarkistaakseen, ettei hänen kirjoituksissaan ole virheitä.

Vaikka työntekijät ovat kehittäneet toimivia keinoja, jatkuva vaikeuksien kompensointi voi lisätä uupumisen riskiä. Siksi on tärkeää varmistaa, että työpaikalla tehdään kaikki mahdollinen työnteon tukemiseksi.

Avoin keskustelu haasteista ja vahvuuksista

Hyvässä työpaikassa työssä koettuja haasteita ja kehitysehdotuksia voi ottaa esiin milloin vain esihenkilön tai työkavereiden kanssa, ja niihin etsitään yhdessä ratkaisuja.

Monet kokevat kuitenkin oppimisvaikeuksista kertomisen hankalana. Syitä tähän voi olla monia. Jos oppimisvaikeuksia ei ole virallisesti todettu, niistä voi olla vaikea kertoa. Lisäksi mahdollisia tuen muotoja ei välttämättä tunnisteta työpaikoilla.

Mahdollisista oppimisvaikeuksista on hyvä keskustella rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Joskus mukana voi olla työsuojelun tai työterveyshuollon edustaja tai läheinen työtoveri, jos se tuntuu luontevalta. Kehityskeskustelu voi myös olla hyvä tilaisuus pohtia työn tekemisen tapoja ja työntekijän toiveita oppimisen haasteiden huomioimiseksi. Työhyvinvointikysely on erinomainen tapa selvittää, kuinka moni työntekijä kokee oppimisen vaikeuksia työssään. Se tarjoaa arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan kehittää tukitoimia ja parantaa työympäristöä.

Oppimisvaikeuksia voi selvittää eri tavoin

Työpaikalla tulisi olla mahdollisuus työn muokkauksiin ilman virallisia todistuksia, sillä työn sujuvoitumisesta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Oppimisvaikeuksien tarkempi selvittäminen voi kuitenkin joissakin tilanteissa olla hyödyllistä, esimerkiksi silloin, kun oppimisvaikeudet vaikuttavat merkittävästi työhön tai työntekijä ei ole tietoinen oppimisvaikeudestaan.

Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen voi käyttää itsearviokyselyitä, kuten lukivaikeuden tunnistuslistaa, joka voidaan täyttää itsenäisesti tai yhdessä keskustellen.

Työterveyshuollon kanssa voidaan pohtia tarvetta tarkempaan selvitykseen, erityisesti jos vaikeudet ovat suuria tai kuormittavat työntekijää paljon.

Erilaisia oppimisvaikeuksia selvittelevää KOMO-kyselyä suositellaan käytettäväksi siihen perehtyneen ammattilaisen kanssa. Kyselystä on myös laajempi versio, joka käsittelee oppimisvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteita.

Oppimisvaikeuksia selvittävät laajimmin psykologit ja neuropsykologit, jotka arvioivat muun muassa muistin, oppimisen ja keskittymisen taitoja. Myös erityisopettajat ja puheterapeutit voivat arvioida lukivaikeuksia ja kielellisiä vaikeuksia.

Jos lausuntoa tarvitaan, psykologin, erityisopettajan tai puheterapeutin tutkimusten pohjalta kirjoittama lausunto riittää yleensä tukitoimien järjestämiseksi. Lääketieteellistä diagnoosia tarvitaan esimerkiksi Kelan korvaaman kuntoutuksen tai työolosuhteiden järjestelytuen hakemiseksi, ja sen voi antaa vain lääkäri.

Lue lisää

Lukivaikeuden tunnistuslista

KOMO-kyselyn eri versiot ja ammattilaisten ohjeet niiden käyttöön(Kuntoutussäätiö)

Neuvontaa ja ohjausta

Kuntoutussäätiön neuvontapalvelut

Erilaisten oppijoiden liiton neuvonta ja ohjaus

Materiaalipankki on toteutettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tuella.